Siirry sisältöön
Marianne Friman viettää syksyn Euroopan sydämessä, Brysselissä, työkierrossa FinUnionsin toimistolla. Hän toivoo saavansa enemmän ymmärrystä siitä, miten eurooppalainen lainsäädäntö syntyy ja miten eri toimijat toimivat vuorovaikutuksessa. EU-tason päätöksenteon merkitys näkyy yhä useammassa työelämän kysymyksessä. Kuva: Marie Sandberg-Chibani.

Uusia näkökulmia työelämään Brysselistä

Palvelualojen ammattiliiton juristi Marianne Friman viettää seuraavat kolme kuukautta FinUnionsin toimistolla Brysselissä. Elokuusta marraskuun loppuun kestävä työkierros tarjoaa hänelle mahdollisuuden tutustua lähemmin EU-tason päätöksentekoon ja siihen, miten Euroopassa tehtävät ratkaisut näkyvät suomalaisessa työelämässä.

”Tulen tänne avoimin mielin ja isoin odotuksin. EU-ympäristön tuntemisen merkitys työmarkkinatoimijoille kasvaa koko ajan”, Friman sanoo kahvikupin äärellä.

EU-tason päätöksenteon merkitys näkyy yhä useammassa työelämän kysymyksessä. Sisämarkkinat, julkiset hankinnat, työntekijöiden liikkuvuus ja yritysten rajat ylittävät toimintamallit vaikuttavat myös siihen, millaiseksi työelämä Suomessa muodostuu.

Frimanille erityisen kiinnostavaa on nähdä, mitä tapahtuu ennen kuin valmis lainsäädäntöteksti päätyy luettavaksi. Hän haluaa ymmärtää paremmin sitä prosessia, jossa eri toimijat vaikuttavat sääntelyn sisältöön ja jossa työntekijöiden näkökulmaa pyritään tuomaan esiin.

”Haluan saada enemmän ymmärrystä siitä, miten eurooppalainen lainsäädäntö syntyy ja miten eri toimijat toimivat vuorovaikutuksessa. Valmis dokumentti on usein monen askeleen tulos, ja haluan hahmottaa paremmin sen polun, miten siihen on päädytty.”

Katse kohdistuu laadukkaiden työpaikkojen säädösaloitteeseen

Syksyn aikana työn alla ovat muun muassa laadukkaiden työpaikkojen säädös, julkiset hankinnat – josta on luvattu asetusehdotus, alihankintaketjut ja tekoälyn vaikutukset työelämään sekä reilun liikkuvuuden paketti. Frimanin mukaan monissa näistä kysymyksistä on kyse hyvin konkreettisista työntekijöiden oikeuksista.

Työperäinen hyväksikäyttö, näennäisyrittäjyys, alipalkkaus ja työehtojen kiertäminen eivät pysähdy valtioiden rajoille. Myös pitkissä alihankintaketjuissa vastuut voivat hämärtyä ja työntekijöiden asema heikentyä.

”Samankaltaisia ongelmia esiintyy eri puolilla Eurooppaa. Siksi on tärkeää miettiä myös EU-tasolla, millä keinoilla työntekijöiden suojaa ja reilua kilpailua voidaan vahvistaa.”

Erityisen tärkeänä PAMin juristi pitää julkisia hankintoja. Työvoimavaltaisilla aloilla liian halpa hinta voi tarkoittaa käytännössä painetta säästää työehdoista. Pelkkä tilaajan tekemä tarkastus ennen sopimuksen solmimista ei riitä, jos työehtojen toteutumista ei seurata koko sopimuskauden ajan.

”Valvonnan tulee ulottua myös alihankintaketjun alemmille tasoille, sillä juuri sinne hyväksikäyttö, näennäisyrittäjyys, alipalkkaus ja turvattomat työolot voivat jäädä piiloon”, Friman lisää.

Tästä syystä tarvitaan myös EU-tason toimia. Yhteiset ja selkeät säännöt vahvistaisivat työntekijöiden suojelua, reilua kilpailua ja viranomaisten mahdollisuuksia puuttua väärinkäytöksiin sekä yksityisissä että julkisissa hankinnoissa. 

Myös tekoälyn ja algoritmiohjauksen kehitystä on seurattava työntekijöiden näkökulmasta. Uudet teknologiat voivat tuoda työpaikoille hyötyjä, mutta niiden käyttöön liittyvien riskien pitää olla hallinnassa.

”On varmistettava, että teknologinen kehitys ei mene työntekijöiden oikeuksien edelle. Päätöksenteon pitää olla läpinäkyvää ja oikeudenmukaista, ja uudet työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvät riskit pitää tunnistaa ajoissa.”

Syksy Brysselissä

Ensimmäisten viikkojen aikana Bryssel on tullut jo tutuksi. Eloisa ja monikulttuurinen kaupunki on tarjonnut hyvän ympäristön uudenlaiseen työjaksoon. EU-ympäristössä yksi asia on kuitenkin tullut nopeasti tutuksi: lyhenteitä riittää.

”EU-jargoni on aika hurjaa. Lyhenteitä ja eri nimityksiä on valtavasti. Siinä riittää välillä ihmeteltävää.”

Syksyn aikana Friman pääsee kuitenkin perehtymään juuri siihen, miten aloitteiden valmisteluprosessit etenevät – ja mitä eri EU-lait merkitsevät työntekijöiden arjessa.

Uusi kausi Brysselissä lähteekin käyntiin vasta syyskuussa, kun Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pitää seuraavan unionin tilaa koskevan puheensa (State of the Union, SOTEU). Puhe pidetään keskiviikkona 16.9.2026 klo 9 (paikallista aikaa). Puheessaan komission puheenjohtaja esittelee tulevan vuoden tärkeimmät painopisteet, luo katsauksen kuluneen vuoden saavutuksiin sekä esittelee tulevia aloitteita.