Tiesitkö, että noin 11 miljoonaa äänioikeutettua eurooppalaista asuu toisessa jäsenvaltiossa? Nämä kansalaiset kohtaavat erilaisia esteitä, kun he haluavat osallistua europarlamentti- ja kunnallisvaaleihin. Nyt tähän halutaan muutosta.

Mepit keskustelivat muun muassa tästä asiasta täysistuntoviikon aikana. He painottavat, että asukkaaksi rekisteröinnin yhteydessä myös rekisteröinti äänestäjäksi pitäisi olla mahdollista EU-maassa. Sen lisäksi mepit peräänkuuluttavat monikielistä tietoa äänestäjille ja ehdokkaille vaaleissa. 

Mepit kannattivat alkuviikolla kahta ehdotusta parantaa niiden EU-kansalaisten tilannetta, jotka asuvat toisessa jäsenvaltiossa ja haluavat äänestää tai asettua ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa ja kunnallisvaaleissa. Damian Boeselagerin (Vihreät, Saksa) mietintö liittyen Euroopan parlamentin vaaleihin hyväksyttiin äänin 500 puolesta, 143 vastaan ​​ja 9 tyhjää. Jälkimmäinen mietintö, joka on Joachim Brudzińskin (Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä ECR, Puola) tekemä hyväksyttiin äänin 504 puolesta, 79 vastaan ​​ja 69 tyhjää. 

Parlamentti haluaa poistaa niin sanotut ”poikkeussäännökset”, jotka antavat jäsenvaltiolle mahdollisuuden rajoittaa muiden EU-maiden kansalaisten vaalioikeuksia, kun he edustavat yli 20 prosenttia kaikista sen alueella oleskelevista EU:n kansalaisista. Parlamentti haluaa poistaa myös mahdollisuuden siihen, että paikallishallinto varaisi huippuvirkoja omille kansalaisilleen. 

Euroopan parlamentin jäsenet vaativat sitovia sääntöjä ja järjestelmiä, joiden kautta äänestäjien rekisteröintiä jatketaan ennakoivasti heti, kun kansalainen rekisteröityy asumaan toiseen EU-maahan. Sen lisäksi he näkevät tarpeellisena, että rekisteröityneille EU:n asukkaille tarjotaan tietoa mm. äänioikeuksista EU:n virallisella kielellä. Tässä sovellettaisiin samoja periaatteita kaikkiin EU:n kansalaisiin (olipa kyseessä maan tai toisen jäsenvaltion kansalainen), jotka haluavat asettua ehdolle. 

Vuoden 2020 tietojen perusteella toisen jäsenvaltion kansalaisten osuus koko äänioikeutetusta väestöstä vaihtelee suuresti EU-maiden välillä. Luxemburg on 40,4 prosentin osuudella tilastoissa ensimmäisenä ja Puola (0,09 %) viimeisenä. Kyproksella, Irlannissa, Belgiassa, Itävallassa ja Maltalla toisen jäsenvaltion osuus äänioikeutetuista on 7–14 prosenttia äänestäjistä. Vastaavasti vain murto-osa europarlamenttivaalien ehdokkaista on ulkomaalaisia ​​(hieman yli 1 % vuoden 2019 vaaleissa).  

Verkkoäänestystä halutaan myös edistää 

Parlamentti kehottaa myös jäsenvaltioita helpottamaan haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, mukaan lukien vammaisten ja mielisairauksista kärsivien henkilöiden, äänioikeuksiensa käyttöä. Mepit kannattavat vaihtoehtoja fyysiselle ja henkilökohtaiselle äänestämiselle, joita ovat mahdollisuudet posti-, ennakko-, valtakirja- ja verkkoäänestykseen.

Neuvoston on seuravaksi päätettävä yksimielisesti sääntömuutoksista. Prosessi halutaan saada valmiiksi ajoissa ennen vuoden 2024 Euroopan parlamentin vaaleja.

Seuraavat europarlamenttivaalit järjestään kesäkuussa 2024. FinUnions käsittelee tulevia Europarlamenttivaaleja eri näkökulmista vuoden aikana.