Siirry sisältöön

Väärinkäytöksistä ilmoittaville suunnitteilla oleva suoja kunnianhimoinen ja takaisi tukea ilmoitustilanteessa

Toteutuessaan uusi väärinkäytösten ilmoittajia suojeleva direktiivi olisi edistyksellinen. Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta on valmis vahvaan direktiiviin. Se haluaisi sisällyttää mukaan myös työntekijöiden oikeudet.

Uuden direktiivin tavoitteena olisi suojella vastatoimilta henkilöitä (whistleblower), jotka ilmoittavat yleisen edun kannalta merkityksellisistä väärinkäytöksistä esimerkiksi omassa organisaatiossaan.

Direktiivillä tartuttaisiin erityisesti verovälttelyyn, korruptioon, ympäristötuhoihin ja julkiseen terveyteen ja turvallisuuteen liittyviin epäkohtiin.

Parlamentin kannasta vastaavan esittelijän, ranskalaisdemari Virginie Rozièren mukaan yksi suurimmista edistysaskelista direktiivissä olisi, että jäsenmaissa olisi luotava tai nimettävä tietty, julkinen taho ilmoituksia varten. Tämän tahon tulisi myös mahdollistaa taloudellinen ja oikeudellinen apu väärinkäytöksestä ilmoittaneelle henkilölle.

Parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta ajaa direktiiviin useita elementtejä, jotka vahvistaisivat komission viimekeväistä lakiehdotusta entisestään.

Valiokunta haluaisi esimerkiksi sisällyttää mukaan työntekijöiden oikeudet, jotta direktiivin luoma suoja kattaisi myös niitä koskevista rikkomuksista ilmoittavat henkilöt. Tämä on ollut yksi Euroopan-tason palkansaajajärjestöjen keskeisistä tavoitteista hankkeessa.

Väärinkäytöksestä ilmoittava henkilö voisi myös olla ammattiliittonsa edustama muitakin aloja koskevissa, direktiivin kattamissa tapauksissa.

Lisäksi valiokunta haluaisi muun muassa ilmoittajalle mahdollisuuden valita useista eri ilmoituskanavista, vaihtoehtoina esimerkiksi organisaation sisäinen taho, julkinen taho tai media.

Valiokunta myös laajentaisi suojaa ilmoittajaa avustaviin henkilöihin ja haluaisi mahdollistaa ilmoittajan nimettömyyden ja tälle suojan myös siinä tapauksessa, jos henkilöllisyys vastentahtoisesti paljastuu.

Seuraavaksi hankkeessa ovat vuorossa parlamentin, komission ja jäsenmaiden edustaman neuvoston väliset neuvottelut, joissa ne sopivat direktiivin lopullisesta muodosta. Neuvosto muodostaa tällä hetkellä kantaansa neuvotteluihin.

Lue lisää komission alkuperäisestä direktiiviehdotuksesta FinUnionsin jutusta 23.4.2018