Euroopan unionin tuomioistuin vahvisti tänään päätöksessään suurimman osan Euroopan unionin riittäviä vähimmäispalkkoja koskevan direktiivin säännöksistä, mutta kumosi joitakin sen osia. Keskeiset säännöt jäävät voimaan. Ay-liikkeen taistelu reilujen palkkojen puolesta Euroopassa jatkuu vakaalla oikeudellisella pohjalla.

EU-tuomioistuin antoi tänään ratkaisunsa riittäviä vähimmäispalkkoja koskevasta direktiivistä. Tanska vaati kanteessaan direktiivin täydellistä kumoamista, mutta tuomioistuin päätti kumota siitä vain kaksi kohtaa.

Tuomioistuin kumosi direktiivin 5. artiklan 2. kohdan, joka sisälsi yksityiskohtaiset kriteerit lakisääteisten vähimmäispalkkojen riittävyyden arvioimiseksi. Tuomioistuin vahvisti direktiivin muut säännökset, mukaan lukien 5. artiklan 1. kohdan, joka liittyy vähimmäispalkkojen riittävyyteen ja tavoitteeseen turvata ihmisarvoinen elintaso.

Lisäksi tuomioistuin kumosi sen osan 5. artiklan 3. kohdasta, jossa todetaan, että automaattisen palkkaindeksin soveltaminen ei saa johtaa lakisääteisen vähimmäispalkan alentamiseen. Muilta osin kanne hylättiin.

Direktiivin ydin säilyy ennallaan, mukaan lukien 5. artiklan 4. kohta, johon on kirjattu 50 prosenttia keskipalkasta ja 60 prosenttia mediaanipalkasta keskeisinä vertailukohtina vähimmäispalkan riittävyyden laskemiseksi.

Tuomioistuin vahvisti direktiivin kaikki työehtosopimusneuvottelujen edistämiseen liittyvät määräykset, kuten jäsenvaltioiden velvoitteen laatia toimintasuunnitelma työehtosopimusten kattavuuden lisäämiseksi, jos tämä kattavuus on alle 80 prosenttia.

Tukea vähimmäispalkkadirektiiville Suomesta

Suomessa ammattiliittojen keskusjärjestöt SAK ja STTK pitävät tuomioistuimen ratkaisua myönteisenä. Palkansaajakeskusjärjestöt ovat tukeneet vähimmäispalkkadirektiiviä.

”Suomen näkökulmasta on erittäin tärkeää, että työehtosopimusneuvottelujen edistämistä koskevat osiot direktiivistä jäivät voimaan. Nyt on vahvasti tunnustettu työehtosopimusten tärkeä rooli palkkaköyhyyden torjumisessa”, STTK:n juristi Sanna Rantala totesi STTK:n lehdistötiedotteessa.

”Meille direktiivin ydinasia on alusta asti ollut työehtosopimusneuvottelujen edistäminen. Nyt on täysi varmuus siitä, että tämä Suomellekin erittäin ajankohtainen velvoite pysyy voimassa. Se on Orpon hallituksenkin otettava vakavasti”, totesi SAK:n juristi Samuli Hiilesniemi SAK;n lehdistötiedotteessa.

Tuomioistuimen kumotuilla kohdilla ei ole suoria vaikutuksia Suomeen, jossa ei ole käytössä lakisääteistä vähimmäispalkkaa, vaan palkat määritellään työehtosopimuksissa.

Direktiivin implementointiin panostettava

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC painottaa lehdistötiedotteessa, että painopisteen on nyt oltava vähimmäispalkkadirektiivin toimeenpanossa ja sen valvonnassa. Tämän päivän ratkaisu on selkeä viesti siitä, että vahvat työehtosopimukset ja oikeudenmukainen palkkaus ovat edelleen eurooppalaisen sosiaalisen mallin ytimessä. Työtä on nyt jatkettava jäsenmaissa, joissa direktiivin toimeenpano on edelleen käynnissä.

ETUC kehottaa myös komissiota laatimaan välittömästi suosituksen, joka tukee direktiivin täytäntöönpanoa tarjoamalla lisäohjeita, kriteerejä ja koordinointivälineitä riittävien lakisääteisten vähimmäispalkkojen varmistamiseksi. Tällä voidaan turvata ihmisarvoinen elintaso ja edistää palkkojen nousua Euroopassa.

ETUC:n Brysselissä pitämässä lehdistötilaisuudessa ETUC:n pääsihteeri Esther Lynch kertoi, että direktiivin implementointi on edennyt jäsenmaissa ja 19 jäsenmaata on saattanut direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä.

ETUC:n mukaan yhdeksän jäsenmaata (Itävalta, Belgia, Tanska, Suomi, Ranska, Italia, Portugali, Espanja ja Ruotsi) täyttää 80 prosentin työehtosopimuskattavuuden rajan.

Toimeenpanoprosessi osoittaa Lynchin mukaan, että direktiivin vaikutukset ovat jo näkyvissä – se on vauhdittanut kansallisia toimia palkkojen nostamiseksi ja sosiaalisen vuoropuhelun vahvistamiseksi.

Riittäviä vähimmäispalkkoja koskeva direktiivi, joka sai hyväksynnän lokakuussa 2022, on yksi merkittävimmistä EU:n työmarkkinapoliittisista saavutuksista. Se tähtää oikeudenmukaisiin palkkoihin ja vahvoihin työehtosopimusneuvotteluihin palkkaepätasa-arvon ja palkkaköyhyyden torjumiseksi. Direktiivin on arvioitu korottavan yli 20 miljoonan matalapalkkaisen eurooppalaisen palkkaa.