Kansainvälistä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää vietetään tänään 25.11. Sen tarkoituksena on kiinnittää huomiota tähän merkittävään ihmisoikeusloukkaukseen. Yhdessä meidän pitää turvata kaikille tytöille ja naisille väkivallaton tulevaisuus.

Sukupuoleen perustuva väkivalta ja häirintä ovat syvälle juurtuneita rakenteellisia ongelmia, jotka vaikuttavat vakavasti monien ihmisten – valtaosin naisten – fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin Euroopassa ja maailmalla. Kyse ei ole “yksityisasiasta” – tämä on työpaikka-, yhteiskunta- ja ihmisoikeuskysymys.

Tilastot kertovat karua kieltä. Yli 30 % naisista kertoo kokeneensa seksuaalista häirintää työssä, ja 18–29-vuotiailla naisista osuus nousee 41,6 prosenttiin.
Yli 60 % uhreista kertoi kokeneensa väkivaltaa ja häirintää “yli kolme kertaa” työuransa aikana.

Naisiin kohdistuva väkivalta on myös Suomessa suuri ongelma. Suomessa väkivaltaa on kokenut nykyisen tai entisen kumppanin taholta 34 prosenttia naisista ja 18 prosenttia miehistä. Yli 15-vuotiaista naisista 34 prosenttia ja miehistä 8 prosenttia on kokenut parisuhteen ulkopuolista seksuaaliväkivaltaa. Verkkoväkivalta on yhä kasvava väkivallan muoto. 

Istanbulin sopimus keskeisessä roolissa

Naisiin kohdistuvan väkivallan lisääntyminen tapahtuu aikana, jolloin EU-maiden säästöpolitiikka tekee työnteosta epävarmempaa, heikentää sosiaaliturvaa ja rapauttaa julkisia palveluja – tehden naisten taloudellisesta riippumattomuudesta ja väkivallasta irrottautumisesta entistä vaikeampaa.

Samaan aikaan naisten oikeuksia vastaan noussut vastaliike näkyi esimerkiksi siinä, että Latvian parlamentti äänesti viime kuussa maan vetäytymisestä Istanbulin sopimuksesta – Euroopan vahvimmasta oikeudellisesta välineestä naisiin kohdistuvan väkivallan estämiseksi ja torjumiseksi. Päätös on sittemmin viivästetty maanlaajuisten protestien jälkeen.

ILO:n yleissopimus 190 tunnistaa naisiin kohdistuvan väkivallan työpaikkakysymykseksi. Väkivalta heikentää henkilön työkykyä, lisää poissaoloja ja vaarantaa myös työtovereita – mutta työpaikka voi olla myös tärkeä turvapaikka. Yleissopimuksen tavoitteena on turvata väkivallaton tulevaisuus kaikille naisille ja tytöille.

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö (ETUC) vaatii EU:lta ja jäsenmailta parempilaatuisia työpaikkoja palomuuriksi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan sekä uusia oikeudellisesti sitovia toimia väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi työelämässä EU-tasolla – vaatimusta, jota myös Euroopan parlamentti tukee.

EU:n direktiivi naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi edistysaskel

ETUI painottaa uudessa julkaisussa, että vuosi sitten hyväksytty EU:n direktiivi naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta on merkittävä edistysaskel naisten oikeuksille. Siitä huolimatta se ei vieläkään kata työpaikalla tapahtuvaa sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja häirintää, vaikka kolmannes eurooppalaisista naisista raportoi kokeneensa sitä.

ETUI esittää analyysissaan kolme selkeää toimenpidettä direktiivin puutteiden korjaamiseksi:

• Pannaan täysimääräisesti täytäntöön ILO:n yleissopimus nro 190 (C190). Vuonna 2019 hyväksytty sopimus on ensimmäinen kansainvälinen väline, joka käsittelee kaikkia työelämän väkivallan ja häirinnän muotoja. Tähän mennessä vain 14 EU-maata on ratifioinut yleissopimuksen, ja 11 on ottanut sen käyttöön.

• Määritellään selkeät työnantajan velvoitteet kansallisen täytäntöönpanon yhteydessä (pakolliset ennaltaehkäisytoimet, toimintasuunnitelmat sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisemiseksi, systemaattinen koulutus).

• Luodaan vahva ja vertailukelpoinen tietojenkeruu. Suurinta osaa väkivaltatapauksista ei koskaan raportoida, ja näin ollen tehokas politiikka on mahdotonta.

Lisäksi ETUI painottaa, että sukupuoleen perustuva väkivalta ja häirintä työssä aiheuttavat vakavaa psyykkistä kuormitusta, poissaoloja, työstä vieraantumista ja merkittäviä taloudellisia menetyksiä. ETUI:n mukaan näiden rikkomusten ennaltaehkäisyn on oltava keskeinen osa EU:n työturvallisuus- ja työterveyspolitiikkaa.