Roxana Mînzatu on ehdolla komission varapuheenjohtajaksi. Häntä kuultiin tiistaina parlamentissa työllisyys- ja sosiaaliasioiden sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokuntien yhteisessä kuulemisessa. Vastuualueenaan Mînzatulla on ihmiset, taidot ja valmiudet, joihin lasketaan myös työelämäasiat. Mînzatu puhui odotetusti vahvan sosiaalisen Euroopan puolesta, jossa ihmiset ovat sopeutumiskykyisiä, eivätkä pelkästään muuttuvilla työmarkkinoilla, mutta myös tulevien kriisien osalta.

Roxana Mînzatu on ehtinyt olla europarlamentaarikkona vain muutaman kuukauden ajan, mutta hän on pitkän linjan sosiaalidemokraatti kotimaastaan Romaniasta. Hän kertoi kuulemisen alussa olevansa 80-luvun työläiskaupungin kasvatti, joka on kasvanut kommunismin jalanjäljissä, mutta jolle on kehittynyt vahva EU-identiteetti.

Puheenvuorossaan Roxana Mînzatu painotti kolmea pilaria, johon hän perustaa toimintansa. Ne ovat varautuminen, laadukkaat työpaikat ja oikeudenmukaisuus.

”Nyt eletään muutosten aikaa, jolloin on luotava varautumisen kulttuuria Eurooppaan”, hän totesi.

Tällä hän tarkoittaa mm. muutoksiin, riskiin ja haasteisiin vastaamista tehokkailla välineillä. Koulutus on keskiössä, ja hän painottaa laadukasta koulutusta ja ammatillista koulutusta kaikille, myös rajoja ylittävästi. Hän puhui yhteisen koulutuksen alueen puolesta.  

Häntä huolestuttaa, että erityisesti nuorten perusosaaminen on heikentynyt ja ihmisten digitaidot ovat puutteelliset.

”Meidän on varmistettava, että työelämämme kehittyy jatkuvasti. Siksi tulen esittämään aloitetta osaamisen siirrettävyydestä. Osaajat voivat liikkua entistä vapaammin teollisuuden työpaikkoihin. Tämä tukee mm. start up- ja pk-yrityksiä ja innovatiivista toimintaa”, hän kertoi.

Hän puhui Eurooppa-hankkeesta ja sen merkityksestä luoda Euroopasta parempi, vapaampi ja sosiaalisempi paikka ihmisille. Tulevaisuuteen voi vaikuttaa ainoastaan kuuntelemalla ihmisten tarinoita jokapäiväisestä elämästä, siksi hän aikoo komissaarina tavata ihmisiä jäsenmaista, jotta osaa paremmin vastata heidän tarpeisiinsa.

Myös ammatilliseen koulutukseen on luvassa tutkintojen tunnustamista, vähän samalla tavalla, mitä korkeakoulututkintojen kohdalla on tehty.

Toimet liittyvät sosiaaliseen Euroopan edistämiseen. Komissaariehdokas lupasi tehdä yhteistyötä laajasti kaikkien sidosryhmien kanssa, ja mainitsi useaan otteeseen työmarkkinaosapuolet keskusteluissaan. Hän tulee uudessa roolissa myös laatimaan uuden toimintasuunnitelman sosiaalisen oikeuksien pilaria varten.

Laadukkaiden työpaikkojen tiekartta

Toinen pilari, jonka Mînzatu mainitsi, ovat laadukkaat työpaikat.

”Meidän on varmistettava oikeudenmukainen siirtymä niin, että unionin kilpailukyky kulkee käsi kädessä työntekijöiden oikeuksien kanssa. Laadukas työpaikka takaa palkan ja hyvät työskentelyolosuhteet sekä mahdollistaa jatkokoulutuksen. Kaikki tämä perustuu työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun ja työehtosopimuksiin”, hän painotti.

Ensimmäisten kuukausien aikana komissiolta on tulossa ”laadukkaiden työpaikkojen tiekartta”. Myös sosiaalisen säännöksen toteutuminen on prioriteetti. Komissaari näkee tärkeänä, että työntekijöiden oikeus olla tavoittamattomissa toteutuu tällä toimikaudella. Luvassa on myös sosiaaliturvan koordinoinnin uudistamisen (asetus 883 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta) edistämistä. Myös ELA:n asemaa pyritään vahvistamaan, kunhan komission arviointi valmistuu.

Tasapainoilua nähtävissä

Kolmas pilari on oikeudenmukaisuus. Komissaariehdokas on valmis tekemään työtä niiden puolesta, jotka eniten tarvitsevat toimia. Tässä kohdassa hän keskittyi puhumaan lasten ja kodittomien tilanteesta EU:ssa.

”Neljännes lapsista elää köyhyysrajan alapuolella ja meillä on lähes miljoonaa asunnotonta EU:ssa. Voimme poistaa asunnottomuuden Euroopassa”, hän lausui.

”Lapsitakuun vahvistaminen tulee oleelliseksi ja asuntosuunnitelma on laadittava heikommassa asemassa oleville. Komission aikomus on torjua köyhyyttä kiinnittämällä huomioita köyhyyden taustatekijöihin”.

Hän puhui myös seuraavasta komissiosta investointikomissiona. Investointeja tarvitaan sosiaalisten oikeuksien pilareiden toteuttamiseen ja ilmastotoimiin vihreään siirtymän edistämiseen.

Dennis Radtken (EPP, Saksa) skeptisyys asteuksen 883 edistämiseen ei jäänyt keneltäkään huomaamatta kuulemisen aikana. Kyseinen säädös on ollut neuvottelupöydällä jo vuosia, ja Radtken mukaan se on jossain vaiheessa haudattava, vaikka parlamentti nyt tekee uuden yrityksen Gabi Bischoffin (S&D, Saksa) voimin.

”Liikkuvat työntekijät ovat kasvava työntekijäryhmä Euroopassa, ja siksi asia olisi edistettävä. Sosiaalipassi voisi olla vaihtoehto B asetukselle 883”, Denis Radtke esitti.

Komissaariehdokkaan missiokirjeessä mainitaan, että ehdokkaan on ”huomioitava digitalisaation vaikutukset työelämässä” ja Von der Leyen aikoo esittää aloitetta algoritmijohtamista varten. Eurooppalainen ay-liike on tätä vaatinut komissiolta, sillä tekoälyn käyttö työpaikoilla on lisääntynyt nopeasti ja tuonut mukanaan uusia riskejä työntekijöille. Monista työpaikoista on tällä hetkellä tullut uuden teknologian koekenttiä työntekijöiden suojeluun tähtäävän sääntelyn puutteiden vuoksi. Tähän tilanteeseen on saatava muutos pikaisesti.

Estelle Ceulemans (S&D, Belgia) nosti kuulemisessa keskusteluun tekoälyn asettamat haasteet. Tähän komissaariehdokkaalla oli valmis vastaus.

”Tekoäly tarjoaa mahdollisuuksia monilla aloilla, mutta on mietittävä tekoälyn käyttöä laajemmin työmarkkinoilla. Sitoumukseeni kuuluu laatia strateginen vastaus tähän, mahdollisesti lainsäädäntöä kauden aikana. Se auttaisi myös työntekijöiden oikeuksien suojelemiseen etätöissä, hybriditöissä tai joissain töissä, joissa verkkoyhteys on läsnä”, Mînzatu totesi.

Ceuleman painotti, että nopeus on valttia tässä asiassa ja tiedusteli, pitäisikö myös säätää laki psykososiaalisista riskitekijöistä.

”Nykyisen lainsäädännön vaikutukset on huomioitava, sopivatko ne nykyhetkeen tai ei, ja jos ei, niin silloin on mietittävä lainsäädäntöä”, komissaariehdokas vastasi diplomaattisesti.

Mînzatu lisäsi, että laadukkaiden työpaikkojen etenemissuunnitelma on nyt ykkösasiana ja sitä tehdään tiiviisti työmarkkinaosapuolten kanssa.

Kim Van Sparrentak (The Greens, Hollanti) tiedusteli vihreän kehityksen ohjelmasta ja miten se heijastuu tulevaisuuden työpaikkoihin. Voiko direktiivi olla tähän vastaus?

”Tarvitsemme osaamisvallankumouksen, mistä kaikki hyötyvät. Siihen liittyy vielä isoja kysymyksiä, kuten se, kuka maksaa koulutuksesta samalla, kun turvataan työntekijän asema”, kuului epämääräinen vastaus.

Myöhemmässä vaiheessa komissariehdokas totesi, että vihreään talouteen panostaminen on äärimmäisen tärkeä ja EU:n on varmistettava, että se on kilpailukykyinen markkinoilla. Euroopalla on mahdollisuus olla johtoasemassa ja siksi se on taloudellisesti älykäs veto, että Eurooppa investoi tälle polulle.

Ranskan Leila Chaibi (The Left) halusi tietää, sitoutuuko komissaariehdokas edistämään sosiaalisia kriteereitä julkisissa hankinnoissa.

Minzatun mukaan tarvitaan tasapainoista lähestymistapaa. Ehtoja pitää miettiä tarkkaan, koska niistä ei saa tulla taakka yrityksille.

”Haluaisin sosiaalisen ehdollisuuskriteerin mukaan, mutta katsotaan, onko se vapaehtoista tai ei”, hän vastasi.

Vaarallisten aineiden osalta komissaariehdokas toivoi nopeampaa selvitystä raja-arvojen ja työsuojelun rintamalla.

Varautumisasiat jäivät hiukan takajalalle, vaikka Valencian seudun tulvat ovat kaikkien tiedossa. Komissaariehdokas painotti yhteisen kriisinhallinnan edistämistä EU:ssa mm. presidentti Niinistön siviili- ja puolustusvalmiuden parantamista käsittelevän raportin avulla.