Parlamentin ja neuvoston neuvottelijat ovat päässeet sopuun uusista säännöistä, jotka velvoittavat yritykset integroimaan ihmisoikeuksia ja ympäristövaikutuksia yritystoimintaansa. Vaikka koko alustavaa sopimustekstiä ei vielä ole saatavilla, on Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC arvioinut myönteisenä, että sopimuksessa annetaan ammattiliitoille ja työntekijöiden edustajille tärkeän roolin yritysten vastuullisuusstrategioissa.

Alustava sopimus eurooppalaisesta yritysvastuulaista syntyi varhain torstaiaamuna. Viimeisessä neuvottelussa istuttiin 12 tuntia ennen kuin yhteisymmärrys lopulta syntyi. Parlamentin esittelijä Lara Wolters (S&D, Hollanti), komissaari Didier Reynders ja Espanjan valtiosihteeri Gonzalo García Andrés tiedottavat sovituista due diligence -säännöistä yhteisessä lehdistötilaisuudessa.

Sopimuksen mukaan yritysten on sisällytettävä vastuullisuutta toimintaansa ja riskienhallintajärjestelmiinsä.

”Tämä tarkoittaa, että yritysten on otettava vastuu mahdollisista väärinkäytöksistä arvoketjussaan. Joitakin esimerkkejä vastuuttomista liiketoimintakäytännöistä ovat lapsityövoiman käyttö koboltin louhimiseen älypuhelimille ja sademetsien tuhoaminen soijan takia”, Lara Wolters sanoi.

Meppi myös viittaa Rana Plazan tragediaan. 
”Bangladeshissa vuonna 2013 tapahtunut katastrofi oli herätys kaikille. Vaikka emme koskaan voi korjata kymmenen vuoden takaisia vääryyksiä, uskon, että yritysvastuulaki on kunnianosoitus sellaisten tragedioiden uhreille kuin Rana Plaza”, hän lisäsi.

Säännöt koskevat suuria yrityksiä ja korkean riskin aloilla toimivia yrityksiä

Lainsäädäntö koskee yli 500 työntekijän EU-yhtiöitä ja emoyhtiöitä, joiden maailmanlaajuinen liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa. Velvoitteet koskevat myös yli 250 työntekijän yrityksiä, joiden liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa, jos vähintään 20 miljoonaa euroa tuotetaan seuraavilla aloilla: tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden valmistuksessa ja tukkukaupassa, maataloudessa mukaan lukien metsätaloudessa ja kalastuksessa, elintarvikkeiden valmistuksessa ja raakamaalien kaupassa, mineraalivarojen louhinnassa ja tukkukaupassa tai niihin liittyvien tuotteiden valmistuksessa ja rakentamisessa. Tämä koskee myös ei-EU-maita ja EU:n vastaavan liikevaihdon emoyhtiöitä.

Valvonta ja sanktiot

Woltersin mukaan Euroopan parlamentti onnistui yhteisymmärryksessä varmistamaan useita tärkeitä asioita, kuten esimerkiksi velvoitteet yrityksille kuulla erilaisia sidosryhmiä, työntekijöistä ympäristönsuojelijoihin sekä korvausvelvoitteet, mikäli yritykset laiminlyövät velvollisuksiaan. Vahingonkorvausvastuu direktiivissä oli myös Espanjan puheenjohtajamaan ensisijainen tavoite.

Jokainen EU-maa tulee nimittää valvontaviranomaisen, joka tulee seuraamaan, noudattavatko yritykset uusia velvoitteita. Nämä elimet vaihtavat parhaita käytäntöjä ja tekevät yhteistyötä EU-tasolla komission perustaman Euroopan valvontaviranomaisten verkoston puitteissa. Niillä on mahdollisuus aloittaa tarkastuksia ja tutkimuksia sekä määrätä rangaistuksia direktiiviä noudattamattomille yrityksille sekä sakkoja enintään 5 prosenttia yritysten nettomaailmanlaajuisesta liikevaihdosta.

”Laiminlyöntiin liittyy merkittäviä hallinnollisia seuraamuksia, mukaan lukien yli 5 prosentin sakko vakavimmissa tapauksissa”, Wolters tarkensi.

Saavutetun poliittisen sopimuksen mukaan yritysten on laadittava ilmaston siirtymäsuunnitelmat Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Edellytetään myös konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä, jotka johtavat yritysten arvoketjujen ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä (vuodesta 2030 alkaen).

Parlamentti vastusti jäsenmaiden pyrkimystä sulkea rahoitusalaa kokonaan pois kaikista huolellisuusvelvoitteista. Rahoituslaitosten on laadittava ilmastosuunnitelmat, kuten minkä tahansa muun yrityksen ja sopeutettava palkkajärjestelmänsä sen mukaisesti.

”Rahoitusala on mukana, mutta ei siinä määrin, kuin parlamentti sen halusi alkuperin”, Wolters sanoi.

”Odotamme tietysti, että Euroopan komissio lähtee parantamaan tätä asiaa nyt seuraavaksi”, hän lisäsi.

Reynders vastasi nopeasti:

”Euroopan komissio on jo tehnyt työtä tätä varten. Alkuperäisessä komission ehdotuksessa rahoitusala oli mukana. Joudumme tekemään hienosäätöjä, mutta perusteksti löytyy, mitä voidaan tulevaisuudessa käyttää”, hän totesi.

Komissaari huomautti myös, että direktiivin neuvotteluissa neuvoston kanssa rahoitusala oli yksi vaikeimmista aiheista.

Neljä vuotta kestänyt projekti on loppusuoralla. Oikeuskomissaari Didier Reynders muistuttaa, että ilman liike-elämän tukea tähän sopimukseen ei olisi edetty.

”Alussa komission piti sopeuttaa käytännöt varmistaaksemme, että suurille yrityksille voidaan asettaa velvollisuus sitoutua huolellisuusperiaatteeseen. Toinen tavoite oli estää hajanaisuus EU:ssa. Meillä oli jo kaksi tärkeää vastuullisuuslakia Ranskassa ja Saksassa”, hän mainitsi.

Komissio on luvannut antaa ohjeita ja tukea kaikille vastuullisuussääntöjen alaisuuteen kuuluville yrityksille.

Keskusteluissa mainittiin myös toinen tärkeä laki, asetus pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kieltämisestä EU:n markkinoilla. Asetus kattaa kaikki tuotteet – sekä EU:ssa kotimaiseen kulutukseen ja vientiin valmistetut että maahantuodut tuotteet – eikä sitä ole kohdennettu tiettyihin yrityksiin tai tuotannonaloihin. Yhdessä nämä lait ovat maailmanlaajuisesti kestävyysajattelun eturintamassa. Kestävyys kuuluu kiinteästi EU:n arvoihin.

Vihreä valo

Vaikka koko alustavaa sopimustekstiä ei vielä ole saatavilla, ETUC julkaisi eilen illalla lehdistötiedotteen, jossa se on varovaisen myönteinen. Alustava sopimus antaa ammattiliitoille ja työntekijöiden edustajille tärkeän roolin vastuullisuusstrategioissa ja liiketoimintasuunnitelmissa.

ETUC pitää erityisen hyvänä, että monet muut EU-alueen yritykset sekä EU:n ulkopuoliset yritykset ovat sääntöjen mukaan vastuussa toiminnastaan, mm. pk-yritykset, jotka ovat osana toimitusketjuja. Tekstissä varmistetaan myös yritysten siviilioikeudellinen vastuu ja korvausvastuu uhreille. Tarkistuslausekkeet antavat takeet siitä, että yritysten ihmisoikeusrikkomukset ovat kiellettyjä.

Huonona asiana ETUC:n mukaan on, että rahoitussektori on jätetty pois, koska sillä on suuri vastuu kestävän liiketoiminnan rahoittamisessa.

Kritiikkiä on myös kuulunut kolmannen sektorin järjestöiltä. Muun muassa Eurooppalainen vastuullisuusverkosto European Coalition for Coroparate Justice nosti julkisuudessa esille, että ilmastovelvoitteet ovat edelleen riittämättömiä. Järjestön mukaan velvoitteet on huolestuttavalla tavalla jätetty siviilioikeudellisen vastuun ulkopuolelle, vaikka yritysten, myös joidenkin rahoitusalan toimijoiden, on hyväksyttävä ja otettava käyttöön ilmastonmuutossuunnitelmat lainsäädännön mukaisesti.

Direktiivin lopullinen teksti julkaistaan vuoden 2024 alussa. Neuvosto ja Euroopan parlamentti käsittelevät saavutetun sovun vielä erikseen omissa päätöksentekoelimissään.