Tällä vaalikaudella parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet lukuisia ”Fit for 55” -ilmastopakettiin liittyviä lakeja, joilla pyritään leikkaamaan kasvihuonepäästöjä ainakin 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Näin EU voi saavuttaa ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä, kuten Euroopan ilmastolaki edellyttää. 

EU:n ilmastolain mukaan Euroopan komission on esitettävä EU:lle vuoden 2040 ilmastotavoitetta kuuden kuukauden sisällä maailmanlaajuisesta tilannekatsauksesta, joka tapahtui COP 28 -ilmastokokouksessa joulukuussa 2023. Lue lisää. 

Seuraavaksi esitetään keskeiset lainsäädäntöhankkeet, joiden avulla EU tavoittelee vihreää siirtymää unionissa. 

EU:n ilmastotavoite 2040

Euroopan komissio julkisti 6.2.2024 lausuman ja vaikutusarvioinnin, joka aloittaa vuoden 2040 päästövähennystavoitteen asettamisprosessin. Se suosittelee kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähentämistä 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä vuoden 1990 tasoihin verrattuna. Tämä on linjassa viimeisimmän tieteellisen tiedon ja Pariisin sopimuksen mukaisten EU:n sitoumusten kanssa. Siinä EU:n energia- ja ilmastopolitiikan keskeisiä työkaluja ja periaatteita sekä tavoitetta täsmennetään kaudelle 2030–2040.  

Parlamentin kuulemisessa komissaari Maroš Šefčovič sitoutui puolustamaan vähintään 90 prosentin kasvihuonekaasujen nettovähennystä vuoteen 2040 mennessä ennen hänen nimittämistään vihreän kehityksen ohjelmasta vastaavaksi komission varapuheenjohtajaksi. Nettovähennystavoitteet ovat linjassa EU:n tieteellisen neuvottelukunnan suositusten kanssa. Komissio antaa myöhemmässä vaiheessa lakiesityksen, jolla asetetaan EU:n vuoden 2040 päästövähennystavoite.  

Nettonollateollisuutta koskeva säädös

Parlamentin ja neuvoston edustajat saavuttivat tämän vuoden helmikuussa alustavan sopimuksen nettonollateollisuutta koskevasta säädöksestä, joka vahvistaa EU:n tuotantoa hiilineutraaleissa teknologioissa. Lainsäädännössä käsitellään teknologiaa, joka edistää merkittävästi hiilestä irtautumista. 
 
Säädös asettaa tavoitteeksi, että Euroopan on tuotettava vuoteen 2030 mennessä 40 % vuotuisista hiilineutraaleihin teknologioihin liittyvistä tarpeistaan kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien (NECP) perusteella ja vangittava 15 % näiden teknologioiden maailmanmarkkina-arvosta. 
 
Julkisia hankintamenettelyjä ja huutokauppoja uusiutuvien energialähteiden käyttöönotossa tulisi myös toteuttaa kestävyys- ja joustavuuskriteerien mukaisesti, tosin komission määrittelemien ehtojen mukaisesti. 
Alustava sopimus edellyttää vielä sekä parlamentin että neuvoston hyväksynnän. Parlamentti äänesti sopimuksesta 25.4.2024. Lue lisää. 

EU:n ilmastotavoitteet

Ilmastonmuutoksen torjunta on ollut yksi Euroopan parlamentin tämän vaalikauden keskeisiä teemoja. Sopimukseen on päästy muun muassa seuraavissa suurissa tavoitteissa: 

• EU tähtää kokonaan ilmastoneutraalisuuteen vuoteen 2050 mennessä. 
• EU sitoutui vuoden 2020 ilmastolaissa vähentämään kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. 
• Komission helmikuussa 2024 julkistama tavoite on leikata nettopäästöjä vuoteen 2040 mennessä 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Tästä ei ole vielä saavutettu sopimusta ja asia jää seuraavan parlamentin asialistalle. 

EU:n päästötavoitteet 

EU on kuluvalla parlamenttikaudella hyväksynyt suuren määrän direktiivejä ja asetuksia, joilla pyritään nettopäästöjen konkreettiseen vähentämiseen.  

Päästökauppajärjestelmä: Vuonna 2005 käyttöön otettu päästökauppajärjestelmä päivitettiin 2022. Kasvihuonepäästöille on luotu hintalappu, joka kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä. Mitä enemmän tuotat kasvihuonepäästöjä, sitä enemmän maksat.  

Energiankäyttö: Parlamentti hyväksyi syyskuussa 2023 sopimuksen, jolla uusiutuvan energian osuus nostetaan vuoden 2021 tasolta 21,8 prosentista 42,5 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa muun muassa tuulivoiman ja aurinkoenergian tuotannon kasvattamista samaan aikaan kun fossiilisia voimaloita suljetaan.  

Energiatehokkuus: Maaliskuun puolivälissä parlamentti hyväksyi direktiiviehdotuksen, jonka tavoitteena on vähentää asuinrakennusten energiankulutusta keskimäärin 16 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Uusien rakennusten on oltava päästöttömiä vuodesta 2030 lähtien ja uusiin asuinrakennuksiin on asennettava aurinkopaneelit, jos se on teknisesti mahdollista. Keinoihin kuuluvat myös rakennusten lisäeristäminen, ovien ja ikkunoiden tiivistäminen sekä energiatehokkaat lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät. 

Kesken ovat edelleen muun muassa seuraavat päätökset: 

Hiilinielut: Maankäyttöä ja metsätaloutta koskevat asetukset hiilinielujen vahvistamiseksi määrittelevät mitkä maankäytön ja metsänhoidon päästöt ja nielut huomioidaan EU:n ilmastotavoitteiden laskennassa.  

Liikenne: Henkilö- ja pakettiautoja koskevan asetukseen sisältyy muun muassa kiistelty vaatimus uusien autojen nollapäästöistä EU:ssa vuoden 2035 alusta. Välitavoite vuodelle 2030 on vähentää henkilöautojen päästöjä 55 ja pakettiautojen päästöjä 50 prosenttia vuoden 2021 tasosta.

Oikeudenmukaisen siirtymän direktiivi ja siirtymäpolitiikan kehysjärjestelmä

Ay-liike tukee EU:n ilmastotoimia – mutta jo sovitut ilmastolainsäädännöt eivät ole palkansaajajärjestöjen mukaan riittäviä. EU:n ilmastopolitiikassa on otettava huomioon sosiaaliset, työllisyys- ja teollisuudenhaasteet vihreässä siirtymässä. Tämä on Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC:n lähtökohta.  

Vihreä siirtymä edellyttää laadukkaiden työpaikkojen luominen osaavalle työvoimalle mm. asettamalla sosiaalisia ehtoja. ETUC:n mukaan olemassa olevat vuoteen 2030 ulottuvat ilmastotavoitteet eivät ole sosiaalisesti soveltuvia 55 prosentin hiilidioksidipäästöjen vähennykseen. EU ei voi onnistua tehtävässään ilman oikeudenmukaisen siirtymäpolitiikan kehysjärjestelmää, joka huomioi kaikki vaikutusalueet.  

EU tarvitsee oikeudenmukaisen siirtymän direktiivin, joka ennakoi ja hallinnoi työelämän muutoksia siten, että kukaan ei jää jälkeen. Asianmukaiset rahoituskeinot, laadukkaita työpaikkoja tarjoava teollisuuspolitiikka, sosiaaliset ehdot ja työntekijöiden oikeuksien turvaaminen siirtymässä on jatkossa oltava EU:n lähestymistavan ydinkomponentteja. 

Hyvät eväät tarvittavan oikeudenmukaisen siirtymädirektiivin sisällölle antaa Belgian puheenjohtajamaan esittämästä puite-esitys, josta Euroopan sosiaali- ja talouskomitea (ETSK) hyväksyi kannanoton joulukuussa 2023. Siinä esitetään useita konkreettisia lyhyen ja pitkän aikavälin toimia ja tavoitteita. Osana ETSK:n hyväksymää oikeudenmukaisen siirtymän puitekokonaisuutta EU:hun pitäisi muun muassa perustaa oikeudenmukaisen siirtymän keskus, joka seuraa sidosryhmien osallistumista, työpaikkakehitystä, osaamistarpeita ja osaamisen kehittämistä sekä oikeudenmukaisen siirtymän toimeenpanoa jäsenvaltioissa. Uuden EU:n komissioon pitäisi valita oikeudenmukaisesta siirtymästä vastaava komissaari. 

Oikeudenmukaisen siirtymän onnistumiselle on oleellisen tärkeää, että työntekijät ja ammattiliitot ovat mukana ilmastotoimien valmistelussa ja toteutuksessa kaikilla tasoilla – työpaikoilta EU-päätöksentekoon. Työmarkkinaosapuolet voivat edistää oikeudenmukaista siirtymää myös hyödyntämällä työehtosopimusjärjestelmiä. 

Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto 

Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto on yksi Euroopan unionin keskeisistä välineistä alueiden tukemiseksi ilmastoneutraaliuteen siirtymisessä vuoteen 2050 mennessä. Komissio totesi joulukuussa 2019 antamassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevan tiedonannossaan, että oikeudenmukaisen siirtymän mekanismissa olisi keskityttävä alueisiin ja toimialoihin, joihin siirtymä vaikuttaa eniten, koska ne ovat riippuvaisia fossiilisista polttoaineista, kuten hiilestä, turpeesta ja öljyliuskeesta, sekä kasvihuonekaasupäästövaltaisista teollisista prosesseista.  

Rahastosta tuetaan kaikkia jäsenvaltioita. Jakoperusteet perustuvat teollisuuden päästöihin alueilla, joilla hiili-intensiteetti on korkea, työpaikkojen määrään teollisuudessa, kivi- ja ruskohiilen louhinnassa sekä turpeen ja liuskeöljyn tuotannossa sekä taloudellisen kehityksen tasoon. Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston kokonaisbudjetti vuosiksi 2021–2027 on 17,5 miljardia euroa. Monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitetaan 7,5 miljardia euroa ja Next Generation EU -välineestä 10 miljardia euroa. 

Jäsenvaltiot voivat täydentää oikeudenmukaisen siirtymän rahaston määrärahoja Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahasto plussasta osoitetuilla varoilla. 

Parlamentti hyväksyi oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamista koskevan asetuksen lopullisen tekstin virallisesti 18.5. ja neuvosto äänestyksessä 7.6.2021. Säädös julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä 30.6.2021. 

Lähteet:  
MustReadin Bryssel-uutiskirje EU:n ilmastotavoitteista 20.3.2024. 

ETUC: EU:n ilmastopolitiikka.

ETUC: Oikeudenmukainen siirtymä.

ETUI:n verkkosivusto: ”Just transition”.

Pia Björkbackan blogi: ”Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka edellyttää työntekijöille oikeudenmukaista siirtymää”. 

Euroopan parlamentti: ”Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto”.