Vuonna 2024 EU:ssa 20–64-vuotiaat kokoaikaiset ja osa-aikaiset työntekijät tekivät päätyössään keskimäärin 36 tuntia viikossa. Tämä on tunnin vähemmän kuin vuonna 2014, jolloin vastaavasti tehtiin töitä 37 tuntia. Eurostatin uudet työaikatilastot osoittavat myös merkittäviä eroja sukupuolten välillä.

Työaika on lyhentynyt useimmissa EU-jäsenmaissa kymmenen vuoden aikana. Suomessa työaika on lyhentynyt lähes 1,5 tuntia ja Tanskassa lähes kaksi tuntia. Ruotsissa muutos on ollut maltillisempi – keskimäärin vain 12 minuuttia. Belgia ja Luxemburg ovat kokeneet suurimmat työajan lyhennykset (2,5 tuntia) viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Maakohtaiset erot ovat huomattavia. Vuonna 2024 pisimmät työviikot tehtiin Kreikassa (39,8 tuntia), Bulgariassa (39,0), Puolassa (38,9) ja Romaniassa (38,8). Lyhyimmät työviikot löytyivät Alankomaista (32,1 tuntia), jota seurasivat Tanska, Saksa ja Itävalta (kaikki 33,9 tuntia).

Suomessa kokopäivätyötä tekevät työskentelevät keskimäärin 37,2 tuntia viikossa – vähiten koko EU:ssa. Ruotsissa työviikko on pisin pohjoismaisista jäsenmaista, töitä tehdään 38,2 tuntia viikossa. Tanskassa tehdään 37,9 tuntia viikossa.

Kuten alla oleva taulukko näyttää, pisimmät työviikot tehtiin maataloudessa, metsätaloudessa ja kalastuselinkeinossa (41,2 tuntia), kaivostoiminnassa ja louhinnassa (38,8) sekä rakentamisessa (38,7). Lyhyimmät työviikot puolestaan olivat kotitalouksien työnantajatoiminnassa (26,7), koulutuksessa (31,9) sekä taiteen, viihteen ja virkistyksen aloilla (32,9).

Suuria eroja miesten ja naisten välillä

Tilastot osoittavat myös merkittäviä sukupuolieroja. EU:ssa miehet työskentelevät keskimäärin lähes viisi tuntia viikossa enemmän kuin naiset.

Alankomaissa sukupuolten välinen ero on suurin – 8,2 tuntia. Saksassa ja Italiassa ero on myös huomattava, 7,4 ja 6,2 tuntia. Pienin ero löytyy Bulgariasta, jossa miesten työviikko on vain 0,3 tuntia pidempi kuin naisten. Suomi sijoittuu keskiluokkaan 3,6 tunnin erolla.

Eurostatin mukaan jäsenmaiden ja sukupuolten välillä olevat erot selittyvät mm. erilaisilla työkulttuureilla ja osa-aikatyön yleisyydellä. Alankomaissa, jossa työviikko on lyhin EU:ssa, huomattavasti suurempi osa työvoimasta työskentelee osa-aikaisesti kuin muissa jäsenmaissa.

Muita eroja selittäviä tekijöitä ovat kansalliset työehtosopimukset ja työaikalainsäädäntö. Myös eri alojen painotus vaikuttaa – esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa sekä rakennusalalla työviikot ovat tyypillisesti pidempiä kuin koulutuksessa ja julkisella sektorilla.

Tilastotutkimus koskee 20–64-vuotiaiden “todellista keskimääräistä työviikkoa” vuonna 2024 ja kattaa sekä koko- että osa-aikaiset työntekijät heidän päätyössään. Tutustu Eurostatin tutkimustuloksiin täältä.