Siirry sisältöön
In English

Von der Leyen aloitti komissaariehdokkaiden ”työhaastattelut”

Ensimmäiseksi EU-komission puheenjohtaja tapasi Suomen ehdokkaan Jutta Urpilaisen. Tapaamista on luonnehdittu vapaamuotoiseksi tilaisuudeksi, jossa komission uusi ”Power Frau” tutustuu komissaariehdokkaisiin.

Bryssel on hiljentynyt. Suuri osa EU-virkamiehistä on sulkenut sähköpostinsa ja lähtenyt kesälomille. EU-komission uuden puheenjohtajan Ursula von der Leyenin elokuu on kuitenkin työntäyteinen.

Von der Leyen aloitti komissaariehdokkaiden haastattelut elokuun alussa. Ensimmäiseksi von der Leyen tapasi Suomen ehdokkaan Jutta Urpilaisen. Von der Leyenin avustajien mukaan kyseessä oli vapaamuotoinen esittäytyminen, eikä virallinen komissaariehdokkaan haastattelu, jonka päätteeksi von der Leyen voisi pyytää jäsenmaalta uutta ehdokasta.

Von der Leyen aloittaa sovinnollisesti

Urpilaisen tapaaminen ensimmäisten joukossa on merkittävä kahdestakin syystä. Ensinnäkin tämän viikon tapaamisissa on kyse kädenojennuksesta Pohjois- ja Itä-Euroopalle. Von der Leyen pitäisi tavata Urpilaisen lisäksi Baltian maiden, Maltan ja Kyproksen ehdokkaita.

Maantieteellisesti kyse on unionin reuna-alueista, jotka jäivät sivuun, kun jäsenmaat neuvottelivat niin sanotuista huippuviroista, eli EU-komission puheenjohtajan, neuvoston puheenjohtajan, EU:n ulkopoliittisen edustajan ja Euroopan keskuspankin johtajan tehtävistä. EU:n perussopimusten lähtökohta on, että huippuvirkojen jaossa pitäisi huomioida maantieteellinen jakauma.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron kehui kesäkuun neuvotteluiden jälkeen, että nimityspaketissa saavutettiin myös maantieteellinen tasapaino. Jäsenmaiden rutistaman paketin maantieteellinen jakauma jäi kylläkin diplomaattisesti sanottuna kapeaksi: tehtävät menivät Saksaan, Belgiaan, Ranskaan ja Espanjaan. Erityisesti Itä-Euroopan maista on arvosteltu huippuvirkojen jakoa ja huomautettu, että Itä-Eurooppa näyttää sijaitsevan Saksan Hannoverissa.

Tavoite: 13 naiskomissaaria

Toinen ja mahdollisesti merkityksellisempi huomio on se, että ensimmäisinä tavattavat ehdokkaat ovat enimmäkseen naisia: Suomen lisäksi Viro, Malta ja Kypros ovat asettaneet naisen ehdokkaakseen.

Sukupuolella on uudessa komissiossa tärkeä rooli. Von der Leyen on useasti sanonut, että hänen komissaareistaan puolet on naisia. Jos Britannian EU-ero toteutuu lokakuussa, von der Leyen tarvitsee vähintään 13 naiskomisaaria, jotta hän voi sanoa saavuttaneensa tavoitteen. Von der Leyen mukaan luettuna, uuteen komissioon on toistaiseksi ehdolla kahdeksan naista. Suomen, Viron, Kyproksen ja Maltan
ehdokkaiden lisäksi Tanska haluaa jatkokauden Margrethe Vestagerille, Bulgaria
Mariya Gabrielille ja Tšekki Věra Jouroválle. Miesehdokkaita on 11.

Von der Leyen on painostanut jäsenmaita asettamaan naisia komissaariehdokkaiksi sanomalla, että hän ei epäröi pyytää uusia ehdokkaita, jotta komissaarien tasainen sukupuolijakauma toteutuu. On epäselvää, kuinka halukkaita ehdokkaansa jo nimenneet tai virallista ilmoitustaan panttaavat jäsenmaat ovat vaihtamaan miehen naiseen.

Jäsenmaiden valta komissaarien kokoonpanossa on kuitenkin rajallinen. Jäsenvaltiot voivat vain ehdottaa komissaariaan, mutta lopullisen päätöksen tekee komission puheenjohtajana aloittava von der Leyen. Esimerkiksi väistyvä puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on sanonut, että hän hylkäsi kuusi ehdokasta, kun hän valitsi komissaarejaan vuonna 2014.

Lisäksi komission puheenjohtajalla on hienovaraisempia, mutta yhtä tehokkaita keinoja ohjata jäsenmaiden ehdokasvalintaa. Jäsenmaiden toiveiden tynnyrit ovat täpötäynnä, ja jokainen tavoittelee komissaarilleen mahdollisimman painavaa salkkua. Komissaarien salkkujaosta päättää von der Leyen, joka voi ohjat jäsenmaiden päätöksiä lupaamalla painavimpia komissaarisalkkuja naisehdokkaille.

Von derLeyen sovittaa jäsenmaiden toiveita ja parlamentin vaateita

Sukupuoli on vain yksi osa von der Leyenin monitasoisessa palapelissä, jossa on sovitettava yhteen myös ehdokkaiden osaaminen, asiantuntemus ja jäsenmaiden salkkutoiveet. Jäsenmaiden on hyväksyttävä von der Leyenin ehdotus uuden komission kokoonpanosta ja komissaarisalkkujen jaosta, ja muutamat jäsenmaat odottavat palkkiota siitä, että ne tukivat von der Leyenin valintaa komission puheenjohtajaksi.

Von der Leyenin ehdokkaiden on lisäksi läpäistävä uuden EU-parlamentin seula: jokainen ehdokas käy parlamentin kuultavana esittelemässä näkemyksiään ja vastaamassa europarlamentin kysymyksiin. Parlamentti ei äänestä yksittäisten ehdokkaiden hyväksymisestä, vaan kaikki komissaariehdokkaat joko hyväksytään tai hylätään yhtenä ryhmänä. Tämän vuoksi von der Leyenin on koottava tasapainoinen joukkue, jonka parlamentti voi hyväksyä.

Europarlamentin tuki ei ole selviö, sillä parlamentti hyväksyi von der Leyenin puheenjohtajuuden harvinaisen pienellä yhdeksän äänen enemmistöllä, vaikka von der Leyen kosiskeli tosissaan parlamenttiryhmien tukea lupaamalla, että hän kuuntelee tarkasti parlamentin näkemyksiä ja edistää tasa-arvoa.

Parlamentin suhdetta von der Leyeniin voi luonnehtia varovaisen toiveikkaaksi. Parlamentti suivaantui, kun jäsenmaat marssivat parlamentin yli, kuoppasivat niin sanotun kärkiehdokasmenettelyn ja istuttivat von der Leyenin komission puheenjohtajaksi. Von der Leyen onnistui hankkimaan parlamentin Eurooppa-myönteisten ryhmien tuen, mutta nyt von der Leyenia tukeneet mepit haluavat, että lupaukset toteutuvat. Suomeksi tämä tarkoittaa samaa määrää osaavia mies- ja naiskomissaareja, jotka haluavat kehittää Eurooppaa ja EU:ta ja kuuntelevat myös parlamentin ajatuksia.