Euroopan komission puheenjohtaja linjasi tämän päivän puheessa unionin tulevaisuutta. Ursula von der Leyen toi linjapuheessaan vahvasti esille Euroopan geopoliittisen roolin ja ulkopolitiikan merkityksen nopeasti muuttuvassa maailmassa.  

Painopiste viime vuoden toiminnassa on ollut erityisesti koronaviruspandemian torjunnassa ja Euroopan elvytystoimenpiteissä.  

Puheenjohtaja painotti Euroopan johtavaa asemaa kansainvälisessä rokoteyhteistyössä. Hänen mukaan rokotevastaisuus ei kuulu Eurooppaan. Yksi tavoitteista on myös laajentaa rokotekattavuutta Euroopassa. 

Koronakriisistä selviytyminen edellytti elvytyspaketti ja toimenpiteitä, joiden avulla jäsenmaita autetaan muun muassa pääsemään tehokkaasti eroon hiili­dioksidi­päästöistä EU:n ilmastotavoitteiden mukaisesti. 

Yhdeksän vuoden kuluttua kasvi­huone­kaasu­päästöjen pitäisi olla 55 prosenttia pienemmät kuin 31 vuotta sitten (Fit for 55). EU tuplaakin rahoituksensa luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. 

Myös Bauhaus -aloite nousi esille. Tästä von der Leyen on aiemmin sanonut näin: 
“Haluan, että NextGenerationEU -välineellä käynnistetään rakennusten kunnostamiseen kannustava eurooppalainen aloite ja tehdään EU:sta kiertotalouden edelläkävijä. Kyse ei ole pelkästään ympäristöhankkeesta tai taloudellisesta hankkeesta: sen on oltava uusi eurooppalainen kulttuurihanke.”

Puheessaan von der Leyen painotti työntekijöille tärkeitä aiheita kuten alustatyöntekijöiden asema.  

Hänen mukaan törkeimmät hyväksikäytöt työmarkkinoilla eivät ole tätä vuosituhatta. Pakkotyö on ihmisoikeusrikos. 

”Me aiomme kieltää sellaiset tuotteet Euroopassa, jotka on teetetty pakkotyönä”, von der Leyen sanoi erityisesti Kiinaan ja uiguureihin viitaten. 

“Ihmisoikeudet ovat universaaleja ja niitä pitää noudattaa”, hän lisäsi.  

Puheessaan Von der Leyen nosti esille myös nuoret, jotka ovat Euroopan tulevaisuus. Eurooppaa on rakennettava kaikkien ehdoilla, myös nuorten. Vuodesta 2022 tulee Nuorten Euroopan vuosi. 

Euroopan kriisivalmius a ja o  

Ursula von der Leyen teki linjavetoja Euroopan geopoliittisesta roolista ja unionin kansainvälisistä yhteyksistä. Ulkosuhteet muihin maanosiin on komission puheenjohtajan mukaan vahvistettava. 

Suomalaisen komissaarin Jutta Urpilaisen vastuulla ovat nimenomaan Euroopan kansainväliset kumppanuudet.  

“Komissaari Urpilaisen vastuualue on keskeinen Euroopan geopoliittista roolia ajatellen. Eurooppa ei ole pelkästään maantieteellisesti tärkeä alue, vaan johtava maanosa, jossa meillä on suurimmat panostukset ihmisten hyvinvointiin ja sosiaaliturvaan, koulutukseen ja kehittämiseen sekä elinikäiseen oppimiseen ja tasaarvoon. Jotta tämä kaikki on mahdollista, tarvitsemme kestävää elinkeinotoimintaa, kunnon työpaikkoja ja reiluja työehtoja, hyvinvointiyhteiskunnalle rahoitusta ja toimivaa infrastruktuuria. Eurooppa on tässä tienäyttäjä”, sanoo FinUnionsin johtaja Katja Lehto-Komulainen.

Tilanne Afganistanissa puhuttaa kaikkialla Euroopassa. Oli odotettavissa, että komission puheenjohtaja esittää huoleensa Afganistanin tilanteeseen.   

”Me olemme Afganistanin kansalaisten puolella”, puheenjohtaja sanoi. 

Euroopan parlamentin agendalla on muun muassa turvallisuus ja humanitaarinen tilanne Afganistanissa sekä EU:n sotilasvoimien kehittäminen mukaan lukien työperäisen maahanmuuton helpottaminen kolmansista maista sekä EU-Venäjä -suhteet. 

Kiinnostavaa oli myös se, että Ranskan puheenjohtajakausi näkyi ja tuntui tänään. FinUnionsin saamiensa tietojen mukaan, ruotsalaiset ja tanskalaiset palkansaajien keskusjärjestöjen puheenjohtajat ovat jo tavanneet Ranskan keskeiset ministerit syksyn alussa. 

Eurooppalaisia strategioita mutta onko niissä villoja? 

Eurooppalainen strategia, Global Gateway Strategy (Connectivity strategy), on tulossa lokakuun lopussa. Komissiossa strategiasta vastaa komissaari Jutta Urpilainen. 

Globalisaatio ja maanosien yhdistäminen uuden teknologian avulla on tässä avainasemassa. Eurooppa seuraa tiiviisti Kiinan ja USA:n tekoja.

Yhteysstrategia kytkeytyy laajemmin yhteiskunnan digitaaliseen kehitykseen sekä miten infrastruktuuri kehitetään. Ay-liikkeelle tärkeä Just transition, eli reilu siirtymä, on myös osa tätä kehitystyötä. Reilu siirtymä tarkoittaa paitsi ilmastonkatastrofin torjumista myös hyvinvointivaltion rakenteiden vahvistamista.

“Reilu siirtymä ja uusiutuva energia ovat hyvinkin ajankohtaisia aiheita. Näitä aiheita seurataan myös palkansaajien keskusjärjestöissä, ja lisätietoja on saatavissa SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Piia Björckbackalta ja STTK:n asiantuntija Leila Kurjelta, Lehto-Komulainen kertoo.

Arktisten alueiden tilanne suhteessa ilmastonmuutokseen on kommisson kiinnostuksen kohteena. Työn alla Arctic strategy, eli arktinen strategia, joka annetaan julki 5. lokakuuta. Strategiasta vastaa liettualainen komissaari Virginijus Sinkevičius. Suomi kuuluu arktisiin valtioihin. Koko arktisella alueella asuu arviolta noin 4 miljoonaa ihmistä.

Lisätietoja

Alkuperäisen puheen voi lukea täältä ja suomenkielisen käännöksen täältä.