Siirry sisältöön
Useimmissa EU-maissa äänestysikäraja on 18 vuotta. Äänestäminen EU-vaaleissa on mahdollista 16-vuotiaana viidessä EU:n jäsenmaassa tänä vuonna. Kuva: iStock.

Yhä useampi nuori saa äänestää kesän EU-vaaleissa

Tuore Eurobarometri osoittaa, että yli kahdeksan kymmenestä (81 %) EU-kansalaisesta pitää EU-vaaleissa äänestämistä entistä tärkeämpänä ajankohtaisen kansainvälisen tilanteen vuoksi – suomalaisvastaajista tätä mieltä on 94 prosenttia. 

Tänään julkaistu Euroopan parlamentin teettämä Eurobarometri-mielipidekysely kertoo EU-kansalaisten kasvaneesta kiinnostuksesta kesäkuussa 2024 järjestettäviä EU-vaaleja kohtaan. Niin EU-kansalaisten kiinnostus vaaleihin ja todennäköisyys äänestää ovat kasvaneet sitten lokakuun 2023 (60 % kaikista vastaajista ja 64 % suomalaisvastaajista), jolloin kyselytutkimus tehtiin edellisen kerran. Vuoden 2019 EU-vaaleihin verrattuna suomalaisten kiinnostus on kasvanut 20 prosenttiyksikköä. Muutokset ovat merkittäviä etenkin verrattuna edellisten EU-vaalien alla vuonna 2019 julkaistuun Eurobarometriin.

Geopoliittisen tilanteen vuoksi äänestämistä EU-vaaleissa pidetään entistä tärkeämpänä

Vastaajien suuri enemmistö (81 % kaikista, 94 % suomalaisista) pitää EU-vaaleissa äänestämistä aiempaa tärkeämpänä ajankohtaisen kansainvälisen tilanteen vuoksi.

Kaikista vastaajista 71 prosenttia ja suomalaisista 79 prosenttia sanoo, että he äänestäisivät todennäköisesti EU-vaaleissa, jos ne pidettäisiin ensi viikolla. Vuoteen 2019 verrattuna vastaajien ilmoittama todennäköisyys äänestää vaaleissa on kasvanut koko EU:ssa 10 prosenttiyksikköä, ja Suomessa kasvua on 18 prosenttiyksikköä.

Suomalaisille tärkeimmät aiheet EU-vaalien alla ovat EU:n puolustus ja turvallisuus (55 %), Euroopan tulevaisuus (36 %) ja ilmastonmuutoksen torjunta (34 %). Kansalaisten antama merkitys EU:n puolustukselle ja turvallisuudelle on kasvanut nykyisen vaalikauden aikana erityisesti Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman hyökkäyssodan vuoksi.

Koko EU:n tasolla kansalaisille tärkeimmät vaaliteemat ovat köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta (33 %) sekä kansanterveys (32 %). Myös talouden tukeminen ja uusien työpaikkojen luominen painottuvat niin suomalaisten (33 %) kuin kaikkien EU-kansalaisten (31 %) vastauksissa.

Sekä suomalaisista että kaikista vastaajista EU:ssa lähes kolme neljäsosaa (73 %) kokee, että EU:n toimet vaikuttavat heidän arkielämäänsä. Suomalaisvastaajista 82 % kokee, että kaikki näkökohdat huomioon ottaen Suomi on hyötynyt EU:n jäsenyydestä. Kaikista vastaajista 71 % kokee maansa hyötyneen EU:n jäsenyydestä.

Tärkeät vaalit edessä

Roberta Metsola, joka on Euroopan parlamentin puhemies, kommentoi Eurobarometrin tuloksia näin:

”Eurooppalaiset tietävät, että näissä vaaleissa on paljon pelissä, ja että äänestäminen on entistäkin tärkeämpää nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa. Kehotan kaikkia EU-kansalaisia äänestämään tulevissa EU-vaaleissa, vahvistamaan eurooppalaista demokratiaa ja vaikuttamaan Euroopan tulevaisuuteen.”

Äänestysikäraja 16 vuotta viidessä jäsenmaassa

Vuoden 2019 Eurobarometri osoitti sen, että erityisesti nuoret ja ensiäänestäjät olivat yleisen äänestysprosentin kasvun takana. Nuorten äänestysprosentti kasvoi EU-vaaleissa 50 prosentilla. Kysymys kuuluu, toistuuko nuorten äänestysaktiivisuus vuoden 2024 vaaleissa? Moni eurooppalainen äänioikeutettu on tulevissa vaaleissa 16-vuotias.  

Suomessa äänestysikäraja on 18 vuotta, mutta muutamissa maissa jo nuoremmatkin saavat äänestää. Belgia on laskenut äänestysiän 16 vuoteen ensimmäistä kertaa kesäkuun 2024 europarlamenttivaaleissa. 16-vuotiaat saavat äänestää myös Itävallassa, Saksassa, Maltalla ja Kreikassa.

Euroopan parlamentin teettämän kevään 2024 Eurobarometri-mielipidekyselyn toteutti Verian (ent. Kantar) kaikissa EU:n 27 jäsenvaltiossa 7.2.–3.3.2024. Tutustu Eurobarometrin tutkimustuloksiin täältä.