Komissio on julkaissut uuden hbltiq+-tasa-arvostrategian vuosille 2026–2030. EU-tason säätely tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioissa on tärkeää, jotta EU-kansalaisille saadaan samat oikeudet ja suoja riippumatta heidän asuinmaastaan EU:ssa. Yhteiset säännöt estävät syrjinnän, tukevat yhdenvertaisia työmarkkinoita ja vahvistavat perusarvoja koko unionissa.

Komissio hyväksyi vuonna 2020 kaikkien aikojen ensimmäisen hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevan EU:n strategian. Nyt strategia on saamassa päivityksen vuosille 2026–2030.

SAK:n juristi Katariina Sahlberg näkee päivitetyn tasa-arvostrategian tarpeellisuuden. Tuore strategia keskittyy kolmeen painopisteeseen, jotka ovat hlbtiq+-henkilöiden suojeleminen vihalta ja väkivallalta, yhdenvertaisten oikeuksien varmistaminen sekä jäsenvaltioiden ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisen vahvistaminen. Strategiassa mainitut toimet ovat Sahlbergin mukaan myönteisiä.

”Työelämän osalta sitovia velvoitteita löytyy varsin vähän. Toivottavaa olisi, että strategian toimenpiteet olisivat kunnianhimoisempia”, Sahlberg kommentoi.

Yhdenvertaisuus nähdään komission esityksessä taloudellisena ja kilpailukykyä vahvistavana kysymyksenä. On arvioitu, että syrjintä seksuaalisen suuntautuneisuuden perusteella vähentää BKT:stä vuosittain 89 miljoonaa euroa

Sahlberg painottaa, että hlbtiq+-tasa-arvostrategiassa on kyse ihmisoikeuksista ja yhdenvertaisuuden vaalimisesta. Hän pitää erikoisena, että strategiassa korostetaan, kuinka eri toimet edistävät EU:n taloutta.

”Talouden edistäminen ei pitäisi olla ainoa syy miksi tasa-arvostrategioita tehdään, vaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymysten pitäisi olla itsessään merkittäviä”, Sahlberg huomauttaa.  

Tutkimustoiminnan ja tietoisuuden lisääminen jäsenmaissa

Strategiassa painotetaan hlbtiq+-henkilöihin liittyvää tutkimustoimintaa ja sitä kautta yhdenvertaisuuden edistämistä EU:n jäsenmaissa. Tiedonkeruun- ja tiedontuotannon osalta strategiassa löytyy Sahlbergin mukaan jäsenmaille varteenotettavia asioita.

”Ehkä informaatiota tulisi sitä kautta enemmän, mikä myös kitkisi syrjintää tehokkaammin yhteiskunnassa. Kansallisella tasolla tämä jää usein siihen, että tarkistetaan kuinka paljon syrjintään liittyviä valituksia tuli aiemmin Aluehallintovirastolle ja kuinka paljon niitä tulee nykyään yhdenvertaisuusvaltuutetulle. Tilastot eivät kerro koko totuutta, kun ihmiset ei aina vie asioita eteenpäin. Ihmiset eivät välttämättä myöskään tiedä, mitkä asiat ovat syrjintää tai häirintää”, Sahlberg totaa.

Siksi olisi tärkeää, että kansallisella tasolla panostettaisiin yhdenvertaisuusprojekteihin.

Komission esitys pähkinänkuoressa

Yksi keskeisistä komission tavoitteista on muuntohoitojen (Conversion Practices) torjuminen. Komissio käynnistää tutkimuksen näiden käytäntöjen laajuudesta, luonteesta ja vaikutuksista sekä arvioi toimia niiden kieltämiseksi EU-tasolla. Komissio ottaa huomioon myös kansalaisaloitteen, joka vaatii muuntohoitojen täyskieltoa EU:ssa.

Komissio aikoo tehostaa toimia verkkovihan ja vihapuheen torjumiseksi. Tätä varten perustetaan uusi tietokeskus (Knowledge Hub) sekä laaditaan toimintaohjelma verkkokiusaamista vastaan EU:ssa, erityisesti suojelemaan hlbtiq+-nuoria. Koska jäsenmaat eivät ole päässeet yksimielisyyteen vihapuheen lisäämisestä EU-rikosten listalle, komissio harkitsee omaa lainsäädäntöaloitetta viharikosten määritelmän yhdenmukaistamiseksi.

Strategia korostaa myös yhtäläisiä mahdollisuuksia työelämässä, koulutuksessa, terveydenhuollossa ja asumiseen liittyvissä asioissa. Vuonna 2026 komissio julkaisee raportin työsyrjintädirektiivin (Employment Equality Directive) täytäntöönpanosta ja julkaisee uudet suuntaviivat osallistavista rekrytointikäytännöistä.

Komissio aikoo myös vahvistaa kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen tukea. Uudessa AgoraEU-ohjelmassa, joka seuraa CERV-ohjelmaa, varataan jopa 3,6 miljardia euroa tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseen, sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseen sekä demokratian vahvistamiseen. Komissio kannustaa kaikkia jäsenvaltioita laatimaan oman kansallisen hlbtiq+-tasa-arvostrategian – tällä hetkellä sellainen on käytössä 13 maassa.

Tutustu tasa-arvostrategiaan kokonaisuudessaan täältä.