Työelämän yhdenvertaisuus on osa eurooppalaista sosiaalista mallia. Oikeus turvalliseen työympäristöön, syrjimättömään kohteluun ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin kuuluu kaikille työntekijöille riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta.

Euroopan unioni korostaa yhdenvertaisuutta yhtenä keskeisistä arvoistaan. EU onkin viime vuosina edistänyt lhbtiq-oikeuksia muun muassa tasa-arvostrategioilla, viharikosten torjunnalla sekä pyrkimyksillä vahvistaa perusoikeuksien toteutumista kaikissa jäsenmaissa. Tämä on jäsennetty myös EU:n uudessa lhbtiq+-tasa-arvostrategiassa vuosille 2026–2030.

Mutta ne tilastot

Käytännön kehitys on kuitenkin eriytynyttä. Useissa EU-maissa sateenkaarivähemmistöjen oikeudet ovat vahvistuneet, mutta toisaalla ne ovat kohdanneet vastareaktioita. Esimerkiksi oikeus kokoontua, perheiden tunnustaminen tai suoja syrjintää vastaan eivät toteudu yhdenvertaisesti koko unionissa. EU:n periaate vapaasta liikkuvuudesta ei aina takaa yhdenvertaista kohtelua, jos työntekijän perhetilanne tai oikeudet eivät siirry saumattomasti maasta toiseen.

EU:n perusoikeusviraston FRA:n* tutkimusten mukaan lhbtiq-henkilöiden avoimuus omasta identiteetistään on lisääntynyt Euroopassa, mutta samalla häirintä ja vihamotiivinen väkivalta ovat kasvaneet.

Viimeisen viiden vuoden aikana osa lhbtiq-henkilöistä on usein peitellyt tai salannut identiteettiään työpaikalla. Tutkimuksesta ilmenee, että eniten seksuaali-identiteettiään lhbtiq-henkilöt ovat peitelleet tai salanneet Kyproksella (39 %), Kreikassa (31 %) ja Suomessa (29 %), ja vähiten Tanskassa (16 %), Alankomaissa ja Itävallassa (18 %).

Yli puolet vastaajista kertoi kokeneensa häirintää verkossa. 63 % lhbtiq-henkilöistä kertoo FRA:n tutkimuksessa kohdanneensa usein tai jatkuvasti verkossa vihamielistä sisältöä, jossa yllytetään väkivaltaan heitä kohtaan.

Syrjintäkokemuksista on ilmoitettava

Työelämässä sateenkaari-ihmisten haasteet näkyvät muun muassa syrjintänä rekrytoinnissa, epävarmuutena työpaikoilla sekä esteinä urakehitykselle. Myönteistä kuitenkin on, että FRA:n tutkimus osoittaa, että syrjintä työelämässä on kokonaisuudessaan vähentynyt (18 %, laskua 3 prosenttiyksikköä vuodesta 2019). Myös työnhaun yhteydessä syrjintä on hieman vähentynyt (9 %, laskua 1 prosenttiyksikkö). Lisäksi tutkimus osoittaa, että työnhakijat arvostavat monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta edistäviä käytäntöjä, mikä korostaa niiden merkitystä osaajien houkuttelemisessa ja sitouttamisessa.

Moni syrjintäkokemus jää kuitenkin raportoimatta. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuva syrjintä ja häirintä on eri tutkimusten perusteella aliraportoitua. Syitä aliraportoinnille voi olla esimerkiksi, ettei raportointia koeta turvalliseksi tai sen ei uskota vaikuttavan mihinkään. Kynnys raportoida häirinnästä ja syrjinnästä on korkea, jos kokee että ilmapiiri ei anna sille tilaa. Jos kokee syrjintää työpaikalla esimerkiksi esihenkilön taholta tai kouluttajan taholta, voi siitä ilmoittaminen olla erityisen vaikeaa. Onkin tärkeää luoda sellaisia menettelytapoja ilmoittamiselle, että syrjinnästä on turvallista ja mahdollista ilmoittaa kaikissa tapauksissa. 

Syrjimättömyys lainsäädännön turvin

Työsyrjintädirektiivi (Employment Equality Directive) turvaa EU-lainsäädännössä oikeuden työhön ilman syrjintää ja häirintää muun muassa seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Euroopan komissio jatkaa direktiivin tehokkaan täytäntöönpanon valvontaa ja julkistanee sen soveltamista koskevan raportin vielä tämän vuoden aikana.

EU:n sateenkaaristrategiassa todetaankin, että syrjintään liittyviä seuraamuksia koskevan tutkimuksen pohjalta komissio harkitsee lisätoimia, joilla varmistetaan, että jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä säädetyt seuraamukset ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja riittävän ennaltaehkäiseviä.

Vuonna 2023 hyväksytty palkka-avoimuusdirektiivi velvoittaa jokaisen työnantajan lisäämään palkkauksen avoimuutta työnhakuun ja työntekoon. Direktiivissä täsmennetään, että syrjinnän käsite kattaa myös risteävän syrjinnän (syrjintä tapahtuu useiden eri henkilökohtaisten ominaisuuksien vuoksi samanaikaisesti). Tämä vahvistaa oikeutta samapalkkaisuuteen tilanteissa, joissa sukupuoleen perustuva syrjintä yhdistyy esimerkiksi seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaan syrjintään.

EU-tasolla keskeinen toimija on Sirpa Raution johtama Euroopan unionin perusoikeusvirasto FRA, joka tekee tärkeää tutkimusta ja toimii neuvonantavana elimenä EU:n toimielimille ja jäsenmaiden hallituksille perusoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Euroopan komissio pyrkii omassa toiminnassaan vahvistamaan jäsenmaiden yhteistyötä ja lainsäädäntöä perusoikeuksien turvaamiseksi.

Pride-kuukausi muistuttaa, että yhdenvertaisuus ei ole itsestäänselvyys. Yhdenvertaisuuden edistäminen EU:ssa on yhteinen vastuumme, joka edellyttää jatkuvaa työtä niin EU-tasolla kuin kansallisesti – lainsäädännön, työelämän käytäntöjen ja yhteiskunnallisen ilmapiirin tasolla.

Kysymys ei ole vain vähemmistöjen oikeuksista, vaan demokratian ja perusoikeuksien toteutumisesta Euroopassa.

Hyvää Pride-kuukautta kaikille!