Siirry sisältöön
Käsiä pitelemässä yhdessä versoa.
Kuva: iStock.com / Cecilie_Arcurs

Yritysvastuu ei toteudu tyhjiössä: säätelyä tarvitaan kaikille tasoille

Yritysvastuu on poliittisessa debatissa tunteita herättävä aihe ja sen merkitys saattaa muuttua puhujasta riippuen. Yritysten vastuu on kuitenkin myös kansainvälinen tavoite, jolla pyritään kehittämään globaalisti ja konkreettisesti alihankintaketjujen sosiaalista ja ekologista vastuuta. YK:n ihmisoikeusneuvoston laatimat yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia ohjaavat periaatteet ovat tärkeä osa kansainvälisen työelämän kehittämistä. Yhdessä YK:n työjärjestö ILO:n sopimusten ja suositusten kanssa ne luovat tarvittavaa säännöstöä globalisoituneeseen yritystoimintaan.

Suositukset ja vapaaehtoisuus eivät kuitenkaan harmillisesti riitä varmistamaan ihmisoikeuksien ja luonnonsuojelun toteutumista. Globaalit kytkökset alihankintaketjuissa ovat monimutkaisia ja vastuulliset usein fyysisesti kaukana paikasta, jossa mahdolliset rikkomukset tapahtuvat. Tarvitsemme monelle tasolle sopimuksia ja lainsäädäntöä, jotka sitouttavat asianmukaisen huolellisuusvelvoitteen toteutumiseen – yhteistyössä yritysten ja kansalaisjärjestökentän kanssa.

Neljässä EU-maassa on joko voimassa tai vireillä kansallinen yritysvastuulaki. Ranskassa yritysvastuulaki astui voimaan maaliskuussa 2017. Alankomaissa lapsityötä koskeva laki valmistui toukokuussa 2019. Saksassa ja Sveitsissä laki on valmistelussa. Sveitsissä asiaa valmistellaan kansalaisaloitteen pohjalta.

Saksa on nyt EU-puheenjohtajamaana pitänyt EU-yritysvastuusäätelyä aktiivisesti esillä. Mikäli Saksassa yritysvastuulaki etenee, tulee se varmasti myös vauhdittamaan komissiossa jo valmistelussa olevaa lainsäädäntöesitystä. Näillä näkymin komissio tehnee esityksensä alkuvuodesta 2021. Aloitetta tarvitaan EU-tasolla epäreilun kilpailuasetelman korjaamiseksi, sekä EU:n ulkopuolisiin maihin katsottuna että sisämarkkinoilla. Suomen hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut kansalliseen yritysvastuulakiin sekä myös EU-tason säätelyn edistämiseen.

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistui kesän kynnyksellä hallitusohjelman mukainen oikeudellinen selvitys kansallisesta yritysvastuulaista, joka pyrkii kuvaamaan erilaisia mahdollisia tapoja toteuttaa lainsäädäntö Suomessa. Selvityksen aikana kuultiin sidosryhmiä kohtuullisesti huomioiden koronakevään asettamat haasteet ja onkin hienoa, että työtä ei lakaistu maton alle vaan se eteni aikataulun mukaisesti maaliin. Selvitys on ollut laajalla lausuntokierroksella syyskuun loppuun.

Yritysvastuulakia oli Suomessa kannattamassa ennen eduskuntavaaleja laaja koalitio, joka koostui kansalaisjärjestöistä ja yrityksistä. Yritysten mukanaolo oli kansainvälisesti hyvin poikkeuksellista ja herätti suurta huomiota. Kampanja oli osuvasti #ykkosketjuun – Suomella olisi nyt mahdollisuus olla edelläkävijä ja tehdä lainsäädännöllisesti EU-jäsenmaahan sopiva malli, joka varmistaa toimivasti yritysten huolellisuusvelvollisuuden toteutumisen seurannan ja avoimuuden.

Maineriskit, kuluttajien ja sijoittajien vaatimukset sekä yhtäläiset toimintaedellytykset ovat syitä, jotka ovat saaneet yhä useammat yritykset puoltamaan yritysten huolellisuusvelvoitteiden noudattamista säätelevää EU-tasoista lainsäädäntöä. Komission alkuvuonna julkaistun selvityksen mukaan vain kolmannes yrityksistä huolehtii yrityksensä ihmisoikeusvaikutuksista kattavasti ja toinen kolmannes noudattaa vain osittaista huolellisuutta.

Yritysvastuun säätely ei heikennä jo oma-aloitteisesti vastuullisten yritysten toimintaa, vaan varmistaa, ettei muut kilpailijat saa epäreilua kilpailuetua huolellisuusvelvoitettaan kiertämällä. Tämä pätee niin Suomessa, EU:ssa kuin globaalillakin tasolla.

Kuva: STTK