Euroopan parlamentti äänesti tänään Omnibus I -yksinkertaistamispaketista, jolla muun muassa heikennetään yritysten vastuuraportointia (CSRD) ja yritysten huolellisuusvelvoitetta (CSDDD). Enemmistö mepeistä antoi äänensä ”vesittämishankkeen” puolesta.

Euroopan parlamentti hyväksyi tänään muutoksia sääntöihin, jotka koskevat yritysten kestävyysraportointia ja huolellisuusvelvoitetta. Äänestyksessä 428 meppiä äänesti puolesta, 218 vastaan ja 17 äänestivät tyhjää. Täysistunnon edeltävinä päivinä äänestystulos oli vielä kysymysmerkki, mikä kuvastaa parlamentin sisäistä ristiriitaa: pitäisikö huono kompromissi hyväksyä vai kaataa kokonaan.

SAK:n johtava asiantuntija Pia Björkbackan mukaan järkälemäinen Omnibus-hankkeen läpi vieminen kiireellä on komission päätavoitteena. Esimerkiksi muutosesitysten vaikutusarviot eri säädösten tavoitteisiin on jätetty kokonaan tekemättä. Ursula von der Leyenin sääntelyn purkutalkoot, joiden tekosyynä käytetään eurooppalaisten yritysten globaalin kilpailukyvyn edistämistä, ovat iskeneet erityisesti EU-lainsäädäntöön, jonka tarkoituksena oli tehdä yrityksistä nimenomaan sosiaalisesti- ja ekologisesti kilpailukykyisiä. Yritysten vastuullisuuden purkutoimet ovatkin listan kärjessä.

”Sääntelyn purkutoimet vaikuttavat laajasti ihmisoikeuksiin, työntekijöiden oikeuksiin ja ympäristönsuojeluun. Sekä CSRD- että CSDDD-direktiivien soveltamisalaa, tehokkuutta ja täytäntöönpanoa heikennetään huomattavasti”, toteaa Björkbacka.

”Tämän päivän päätökset eivät paranna jo ennestään heikkoa ihmisoikeustilannetta maailmalla, vaan voivat viedä sitä jopa huonompaan suuntaan”, hän kommentoi.

CSDDD-direktiiviä heikennetään merkittävästi

Yritysvastuuta ja huolellisuusvelvoitetta koskevan CSDDD-direktiivin soveltamisalaa kavennetaan tuntuvasti. Se koskisi jatkossa vain yrityksiä, joilla on yli 5 000 työntekijää ja yli 1,5 miljardin euron liikevaihto. EU:n ulkopuolisilta yrityksiltä edellytetään ainoastaan liikevaihtorajan täyttymistä.

”Esimerkiksi Suomessa tällaisia yrityksiä on vain noin 30”, Björkbacka lisää.

Direktiivin mukaan yritysten riskiperusteinen huolellisuusvelvoite pitää rajata ensi sijassa vain tier 1- tasolle, mikä ei ole kansainvälisten standardein mukaista. Tämä rajaus on ongelmallinen, koska se velvoittaa yritykset kohdistamaan toimia ja resursseja erityisesti sellaisiin tuotantoketjun kohtiin, joissa riskit eivät tyypillisesti ole suurimmat. Samalla vastuulliset yritykset joutuvat kehittämään keinoja, joilla täyttää kansainväliset yritysvastuustandardien vaatimukset. Kansainvälisten standardien mukaista ei ole myöskään ulkoistaa vastuuta alihankintaketjujen ongelmien tunnistamisesta yrityksiltä kansalaisyhteiskunnalle.

”Parlamentti antoi vihreää valoa myös sille, että EU:n siviilioikeudellista järjestelmää ei muuteta muutenkaan ihmisoikeusloukkausten uhrien oikeuksia parantavaksi, kun se hyväksyi maksimi harmonisaatioesityksen poiston. Yritykset voivat mm. alkaa ”kilpailuttaa” eri EU-maiden järjestelmiä löytääkseen itselleen optimaalisimman”, Björkbacka kertoo.

Ilmastosiirtymäsuunnitelmia koskevan artiklan on poistettu kokonaan. Yrityksillä ei siis enää ole velvollisuutta muuttaa liiketoimintaansa ja strategiaansa yhteensopivaksi Pariisin sopimuksen ja EU:n ilmastolain kanssa.

Keskeiset heikennykset CSRD-direktiiviin

Kestävyysraportointidirektiivin soveltamisala palautetaan komission alkuperäisen esityksen tasolle. Direktiivi koskee jatkossa vain yrityksiä, joilla on yli 1 000 työntekijää ja yli 450 miljoonan euron liikevaihto. EU:n ulkopuolisten yritysten osalta raja on 450 miljoonaa euroa EU-liikevaihtoa ja 200 miljoonaa euroa tytäryhtiötä tai toimipistettä kohden.

Björkbackan mukaan kestävyysraportointia koskeva päätös supistaa vastaavasti huomattavasti direktiivin piirissä olevien yritysten määrää (80 prosenttia), koska pörssilistatut pk-yritykset eivät enää kuulu kestävyysraportointivelvollisiin ja velvollisten yritysten piiriin.

Lisäksi raportointivelvollisten yritysten tiedonantovelvoite on nykysäätelyä huomattavasti suppeampi. Pk-yritysten raportoitavat tiedot rajataan koskemaan vain arvoketjun haitallisten vaikutusten tunnistamiseksi kestävyysraportointidirektiivin 29 a artiklan mukaisia vapaaehtoisia kestävyysraportointistandardien (VSME-standardit) tietoja. 

”Muutos on todella haitallinen, sillä VSME-standardi ei ohjaa yrityksiä selvittämään, onko niiden arvoketjuissa esim. ihmisoikeusrikkomuksia, kuten lapsityötä, pakkotyötä, ihmiskauppaa tai syrjintää”, Björkbacka kertoo.

Parlamentin esittelijän lobbaustoiminta suurennuslasin alle

Päivän äänestystä varjosti myös kansalaisjärjestöjen tekemä kantelu ruotsalaismeppiä Jörgen Warbornia vastaan.

Kantelussa vaaditaan parlamenttia selvittämään Warbornin kaksoisroolia SME Europen puheenjohtajana ja EU-lainsäädännön esittelijänä Omnibus I -hankkeessa. SME Europe on rekisteröity lobbausjärjestö, jonka tavoitteena on vaikuttaa EU-lainsäädäntöön pk-yritysten eduksi. Samanaikaisesti Warborn toimii esittelijänä lainsäädäntöhankkeessa, jolla kevennetään yritysten kestävyysraportointi- ja huolellisuusvelvoitteita – juuri sitä sääntelyä, johon SME Europe pyrkii vaikuttamaan.

Kansalaisjärjestökoalitio vaatii selvitystä siitä, onko Warbornin toiminta muodostanut ilmoittamatonta lobbausta, ja missä määrin SME Europen edut liittyvät käsiteltävään yritysvastuulainsäädäntöön ja tulisiko asiassa määrätä seuraamuksia.