STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Elena Gorschkowin mukaan komission omnibus-paketti tuo mukanaan merkittäviä heikennyksiä yritysten vastuullisuustyöhön. Sääntelyä on kaivattu pitkään, mutta nyt on vaarana, että viime kaudella säädetty direktiivi jää paperitiikeriksi. Gorschkowin mielestä liikutaan vaarallisilla vesillä, kun EU:n ihmisoikeus- ja ympäristöasiat asetetaan vaakalaudalle.

Von der Leyenin II komissio perustelee vastuullisuuslainsäädännön yksinkertaistamista sillä, että tämä johtaa yritysten kilpailukyvyn parantamiseen ja hallinnollisen taakan vähentämiseen. Edellinen komissio halusi turvata yritysten vastuullisuus- ja raportointivelvoitteita kilpailukykysyistä, joten näkemys on muuttunut merkittävästi.

”Sääntelyn purkaminen kuulostaa aina hienolta, mutta tosiasia on, että jos sosiaalista ulottuvuutta halutaan kehittää, niin se edellyttää sääntelyä”, Gorschkow painottaa.

Kymmenen vuoden työ romutetaan

Elena Gorschkow on varajäsen kansallisen yritysvastuudirektiivin valmisteluryhmässä. Hän on seurannut direktiivin pitkää taivalta ensin EU-tasolla, sittemmin kansallisella tasolla.

”Suomalaiset yritykset ovat valmistautuneet useamman vuoden ajan ja tehneet valtavasti töitä. Raportointivelvollisuusdirektiivi (CSRD) on jo viety kansalliseen lainsäädäntöön, kun taas yritysvastuudirektiivi (CSDDD) on Suomessa implementointivaiheessa”, hän kertoo.

Suomalaiset yritykset ovat odottaneet pitkään yritysvastuusääntöjä. Eurooppaan halutaan saada reilu pelikenttä, jossa yritykset ovat samalla viivalla.

Tähän taustaan viitaten Gorschkow pitää komission suunnan muutosta hyvin erikoisena. Tällä on seuraamuksia jäsenmaiden lainsäädäntötyöhön, mutta kuinka laajasti, sitä tiedetään vasta parlamentin ja neuvoston neuvottelujen jälkeen.
  
”Tämä asettaa kansallisen implementoinnin kummalliseen välivaiheeseen. Nyt komissiolta olisi hyvä saada signaalia siitä, mihin suuntaan tätä aiotaan viedä”, hän pohtii.

Enemmän kilpailukykyä, mutta ei hinnalla millä hyvänsä

Omnibus-lakipaketin sisältö tuli ihmisten tietoon median kautta vuodetussa asiakirjassa. Samaan aikaan selvisi, että paketti etenee nyt komission pyynnöstä pikaisella aikataululla.

”Tämä kertoo huonosta hallinnosta, mutta kyse on myös luottamuksen säilyttämisestä lainsäädäntöprosesseihin. Tässä jätetään olennaiset sidosryhmät ja EU:n jäsenmaissa toimivat aktiiviset toimijat prosessin ulkopuolelle”, Gorschkow toteaa.

EU:lla ei ole hänen mielestään varaa tinkiä ihmisoikeuksista tai ympäristövastuustaan, varsinkaan nykyisessä epävakaassa maailmantilanteessa.

”EU on rakennettu arvoyhteisöksi ja tässä punnitaan nyt arvoja”, Gorschkow muistuttaa.

 ”Palkansaajat eivät halua edistää sellaista Eurooppaa, jossa ihmisoikeus- ja ympäristökysymykset eivät olisi enää tärkeitä. Tässä mennään siis ihan päinvastaiseen suuntaan”, hän sanoo.

Hänen on myös vaikea kuvitella, että EU:n kilpailukykyä halutaan lisätä yhteisiä perusarvoja romuttamalla.

”Halutaanko kilpailukykyä hinnalla millä tahansa?”

Legitimiteettikysymys

Gorschkowin mukaan tämä takapakki saattaa johtaa uuteen keskusteluun siitä, miten näitä asioita säädeltäisiin kansallisella tasolla Suomessa.

”Jos emme voi luottaa siihen, että EU edistää sellaisia asioita, mitä useassa jäsenmaassa on pitkään haluttu ja edistetty myös palkansaajien, yritysten ja kansalaisjärjestöjen välityksellä, niin ketä komissio sitten oikein edustaa”, hän ihmettelee.

STTK:n Gorschkowin mielestä liikutaan vaarallisilla vesillä, kun EU:n ihmisoikeus- ja ympäristöasiat asetetaan vaakalaudalle.
 
”Direktiivit toimivat välineinä korjata ja parantaa asioita, ja kun ne viedään, niin jäljelle jää vaan pelkkä juhlapuhe”.

Lue tästä lisää komission omnibus-hankkeesta täältä.