Siirry sisältöön
In English

Ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi tarvitaan yritysvastuulaki

Yritysvastuulaille on Euroopassa vahva tuki ja Euroopan komissio on jo luvannut aiheesta lainsäädäntöaloitteen tänä vuonna. Useat valtiot kuten Suomi, Alankomaat, Ranska ja Tanska tukevat kunnianhimoista EU-lainsäädäntöä. Myös edistykselliset yritykset ovat antaneet tukensa yritysvastuulainsäädännölle EU:ssa.

Maailmanlaajuisten haasteiden, kuten äärimmäisen köyhyyden tai ilmastonmuutoksen torjunnan, ratkaiseminen ei onnistu ilman yritysten osallistumista. Vaikka EU on säätänyt useita alakohtaisia direktiivejä ja vastuukäytäntöjä, valtaosa yritysten vastuullisuustoiminnasta on perustunut vapaaehtoisuuteen.

Yritykset toimivat maailmanlaajuiseesti ja toimintaan liittyy toimitus- ja alihankintaketjuja. Globaalin toiminnan kielteisiä sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia on vaikea jäljittää.

Palkansaajajärjestöjen mukaan vastuullisesta liiketoiminnasta annettu eurooppalainen direktiivi vähentäisi ihmisoikeusloukkauksia, mukaan lukien työntekijöiden ja ammattiliittojen oikeuksien loukkauksia, joita edelleen tapahtuu. Tällaisia rikkeitä ovat muun muassa yhdistymisvapauden ja työehtosopimusneuvottelujen, työntekijöiden tiedonsaantioikeuden, kuulemisen ja osallistumisen kieltäminen työpaikalla, sekä työntekijöiden oikeus oikeudenmukaiseen palkkaan, ihmisarvoisiin työoloihin, työterveyteen ja -turvallisuuteen.

ITUC-raportti vuodesta 2020 paljastaa monet näistä rikkomuksista ja niiden vaikutuksista työntekijöihin maailmanlaajuisissa toimitusketjuissa. Koronapandemian keskellä valmistunut raportti sisältää myös kahdeksan suositusta tehokkaasta due diligence -toiminnasta, jonka yksittäiset maat voivat toteuttaa.

Tiedetään, että vakavimmat ihmisoikeusloukkaukset tapahtuvat useimmiten toimitusketjun alemmilla portailla. Tämän takia, olisi tärkeä, että yritysten olisi huolehdittava vastuullisuudesta koko tuotanto- ja arvoketjussaan. Uusi laki mahdollistaisi myös sen, ettei yritykset enää voisi piiloutua tytäryrityksensä taakse ja työntekijät voisivat hakea oikeutta esimerkiksi kansallisista tuomioistuimista.