H-hetki lähestyy, sillä Elisabetta Gualminin (S&D, Italia) mietintö tulee äänestykseen työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa 12. joulukuuta. Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC järjesti tiistaina 22.11.2022 tilaisuuden Strasbourgissa, jossa äänensä sai kuuluviin muutamia itsensätyöllistäjiä ja yrittäjinä toimivia. He painottivat direktiivin tärkeyttä ja sitä, että se takaisi heille edellytykset reiluun kilpailuun.

Itsensätyöllistäjien joukossa on sekä yrittäjyyden tietoisesti valinneita, että olosuhteiden pakosta itsensä työllistäneitä. Monet työskentelevät työntekijää vastaavassa asemassa esimerkiksi vain yhdelle toimeksiantajalle, mutta yrittäjän riskillä. Koska itsensätyöllistäjät ovat hankalasti määriteltävä ryhmä, ja heillä on riski päätyä väliinputoajiksi. Ongelmat liittyvät turvaan, toimeentuloon ja oikeuteen neuvotella työn ehdoista tasavertaisesti.

Jokainen itsensä työllistävä henkilö neuvottelee palkkionsa itse ja vastaa itse myös oman sosiaaliturvansa järjestämisestä. Tämä tarkoittaa, että itsensä työllistäjä vastaa yksin esimerkiksi veroista ja sosiaaliturvamaksuista sekä sairausloman, vanhempainvapaan tai työttömyysajan toimeentulosta. Myös itsensä työllistäjien eläketurvaan liittyy haasteita. Jos henkilö itse ei ole tietoinen siitä, että hänen pitäisi myös huolehtia eläketurvastaan, edessä on hyvin ikävä yllätys.

Reilu kilpailu on mahdollista vain silloin, kun verojen, vakuutusmaksujen ja työehtosopimusten mukaisten palkkojen maksu koskee kaikkia työnantajia. On kaikkien edun mukaista, että yrittäjä tai itsensätyöllistäjä voi vaikuttaa työhönsä, hänellä on mahdollisuus nauttia työn rahallisesta tuottavuudesta ja sen aikaansaamisesta itse valitsemallaan tavoilla. Näin ollen yrittäjän pitää voida määritellä itse työnsä hinta, työaikansa ja työtapansa. Yrittäjän ei pidä myöskään olla riippuvainen yhdestä asiakkaasta.

Hinnalla millä hyvänsä

Nämä asiat toistuivat eri puheenvuoroissa. Kaikilla oli kokemuksia alustatyöstä.

Freelancer-kouluttaja/valmentaja Yolanda Geyer kertoi, että kun hän teki töitä alustayrityksen kautta, hänelle maksettiin 50 euroa tunnissa. Hinta oli alustan määräämää ja siitä vähennettiin vielä toimisto- ja matkakulut.

”Olin täysin riippuvainen alustasta, enkä voinut valita asiakkaitani. Kaikkien maksujen jälkeen ei jäänyt paljon käteen”, hän kertoi.

Ansiot jäivät sen verran alhaisiksi ja kohtelu oli monessa suhteessa epäreilua, ettei hän siksi halunnut jatkaa alustayrityksen palveluksessa. Hän, ja moni muu alustatyökaveri, olisivat toivoneet statuksen muuttamista työntekijäksi, mutta se jäi saamatta.

”Itse olen onnekkaassa asemassa, koska olen korkeasti koulutettu ja alallani on töitä tarjolla, mutta tilanne ei ole sama kaikilla. Olet pitkälti alustan hallittavissa, vaikka olet itsesi työllistäjä. Kyseessä on mielestäni uuden ajan orjatyötä. Näin ei saisi olla. Varmistakaa siis, että direktiivi myös laatii pelisääntöjä itsensä työllistäjille”, hän lausui.

Alustatyötä tehdään hyvin monella eri alalla Euroopan jäsenmaissa. Ei puhuta ainoastaan ruokaläheteistä ja taksinkuljettajista, vaan alustatyö on valtaamassa alaa uusiin ammattikuntiin, ja rytinällä. On arvioitu, että tulevaisuudessa alustoilla työskentelevät kymmeniä miljoonia ihmisiä enemmän kuin nyt.

Yves Koehl kertoi, että hän päätti irtisanoutua 15 vuoden jälkeen arkkitehtifirman palveluksesta ja ryhtyä freelanceriksi. Vapaus valita ja tehdä omia päätöksiä houkutteli. Alussa meni hyvin, ja hän työskenteli välitysyrityksen kanssa.

”He ottivat oman osuutensa, mutta se ei haitannut. Kun toimeksiantoja alkoi tulla eri puolilta, saatoin tehdä jopa kolmen välitysfirman kautta töitä, jolloin kaikille piti maksaa omat osuutensa”, hän totesi.

Välitysyritykset ottivat häneen yhteyttä LinkedInin kautta, eikä hänellä ollut mahdollisuutta valita asiakkaitaan tai toimeksiantoja päivän päätteeksi. Koehl toimii myös freelancerkuvaajana, ja hänellä on ollut tapana kertoa ennen kuvausta palveluhinnastosta. Tässäkin on tapahtunut selvä muutos.

”Monilla yrityksillä on valmiit hinnastot, joten se toimii ”ottakoon tai jättäköön periaatteella”, hän kertoi.    

Koehlin mukaan arvostus yrittäjiä kohtaan on selvästi vähentynyt ja itsensätyöllistäjien oikeuksia pitäisi vaalia.

Kokemukset osoittavat myös, että jos on tarmokas ja vie alustan tuomioistuimen eteen, siitä seuraa vaikeuksia. Yhtäkkiä jää ilman asiakkaita ja toimeksiannot loppuvat. Moni on jättänyt alustansa ja siirtynyt eteenpäin seuraavalle alustalle.

Nyt on se aika pysäyttää uberisaatio – keino vältellä työnantajavelvoitteita

Paikalla olleet europarlamentaarikot olivat samaa mieltä siitä, että pakko- ja näennäisyrittäjyyttä ei saa hyväksyä. Yrittäjyyteen ei saa pakottaa eikä työsuhteita muuttaa yrittäjyydeksi työntekijöiden tahtomatta. Yritystoimintaan ryhtyminen pitää olla yksilön oma valinta. Siksi pöydällä oleva direktiivi on erittäin tärkeä myös niille, jotka haluavat aidosti toimia itsensätyöllistäjänä tai yrittäjänä.

Dennis Radtke (EPP, Saksa) peräänkuulutti oikeudenmukaisia sääntöjä kaikille osapuolille, eli niille, jotka todetaan olevan työsuhteessa ja niille, jotka ovat aidosti itsensä työllistäjiä. Tämä on ainoa oikea tapa taata reilu kilpailu alustatyössä Euroopan tasolla.

Elisabetta Gualmini painotti omassa puheenvuorossaan, että läpinäkyvyys on tärkeää algoritmien ja datan hyödyntämisessä. Tästä ei saa tinkiä.

Miapetra Kumpula-Natri (S&D, Suomi) oli ainoana suomalaisena meppinä paikalla. Hän oli iloinen siitä, että oli päässyt mukaan aikataulunsa puitteissa:

”Keskustelu kilpistyi hyvin kolmeen tavoitteeseen. Tehdään selkeä direktiivi siitä, että kuka on työntekijä ja kuka on aito yrittäjä. On myös mietittävä, miten saadaan markkinat reiluksi. Nämä tavoitteita pitäisi lainsäädännössä saada eteenpäin”, hän kommentoi.

Alla olevalla videolla europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri jakaa mietteitään.

Tukea kaivataan Gualminin mietinnölle joulukuussa

ETUCin liittosihteeri Ludovic Voet muistutti myös, miksi todistustaakka työsuhdeolettaman aktivoinnista ei saa olla yksilön vastuulla.

”Työntekijät eivät voi odottaa vuosia ja käyttää tuhansia euroja tuomioistuinkäsittelyyn”, hän totesi.

Eri jäsenmaista on jo liikaa esimerkkejä pitkistä ja kalliista prosesseista, jotka eivät edesauta työntekijöiden tilannetta. Alankomaissa työntekijät joutuivat odottamaan seitsemän vuotta ennen kuin saivat oikeuden päätöksen, jossa he voittivat. Silti heidän osaltaan ei tapahtunut muutoksia työssä.  

Olennaista on, että direktiiviin tulee sisällyttää työnantajan alaisuudessa olevien työntekijöiden luokittelu tai takuu siitä, että aidosti yrittäjänä toimivat voivat jatkaa työskentelyä yrittäjänä. Tähän pitäisi kuulua myös yritysten suojaaminen digitaalisten työympäristöjen aiheuttamalta epäreilulta kilpailulta.

Eurooppalainen ay-liike peräänkuuluttaa tukea parlamentin esittelijä Gualminille ja hänen varjoesittelijöidensä työlle alustatyödirektiivin eteen valiokunnan äänestyksessä joulukuussa. Vahvalla direktiivillä suojellaan työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien oikeuksia Euroopan tasolla. Lue lisää ay-liikkeen tavoitteista täältä.

Työ takkuista neuvoston puolella

Direktiivi etenee myös neuvoston puolella, mutta hyvin eri suuntaan Euroopan komission alkuperäisestä esityksestä. Edessä voi hyvinkin olla titaanien taistelu, koska puheenjohtajamaan tavoitteena on päästä sopimukseen tekstistä 8. joulukuuta työ- ja sosiaaliasioiden neuvostossa (EPSCOssa). Epävirallisten lähteiden mukaan asiat ovat hieman odotettua monimutkaisempia. Useat maat pitävät neuvoston tekstiä huonona vaihtoehtona, eivätkä ole valmiita sopimukseen joulukuussa hinnalla millä hyvänsä. Kahdeksan maata kirjoitti Tšekille lokakuussa ja pyysi sitä esittämään vahvemman ehdotuksen sen jälkeen, kun puheenjohtajamaa oli tiukentanut vaadittuja kriteerejä.

Tekstissä tehdyt muutokset tekstin julkaisun jälkeen:
Äänestyspäivä työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa on muuttunut. Se ei ole enää 30. marraskuuta vaan 12. joulukuuta.