Jäsenmaiden pitäisi panna alustatyödirektiivi täytäntöön 2. joulukuuta mennessä. Määräaika lähestyy kovaa vauhtia, mutta alustatyötä tekevien kannalta ratkaisevaa ei ole pelkkä täytäntöönpanopäivä. Olennaista on, saavatko he asemansa mukaiset oikeudet ja varmistetaanko niiden toteutuminen käytännössä.

EU:n alustatyödirektiivin tavoitteena on parantaa digitaalisten alustojen kautta työtä tekevien työehtoja, työoloja ja henkilötietojen suojaa. Samalla sen tarkoituksena on varmistaa, että työntekijän oikeudellinen asema vastaa työn todellista luonnetta.

Jäsenmailla on ollut aikaa saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään 2. joulukuuta 2026 asti. Direktiivi edellyttää muun muassa menettelyjä, joilla voidaan arvioida, onko alustatyötä tekevä tosiasiassa työsuhteessa vai itsenäinen yrittäjä. Se velvoittaa jäsenmaat luomaan työsuhdetta koskevan oikeudellisen olettaman sekä tehokkaat keinot väärin luokitellun työntekijäaseman korjaamiseksi.

Toimeenpano ei kuitenkaan etene kaikkialla samaa tahtia. Slovakiasta tuli syyskuussa ensimmäinen EU-maa, joka hyväksyi direktiivin täytäntöön panevan lain. Useissa muissa maissa valmistelu on edelleen kesken. Esimerkiksi Tšekissä hallituksen esitys on toimitettu parlamentille, Italiassa on edetty toimeenpanosuunnitelmaan ja Kyproksella lakiluonnoksia on ollut lausuntokierroksella. Myös Suomessa valmistelu on vielä kesken ja ammattiliitot arvostelevat hallituksen lakiluonnosta liian heikoksi.

Ammattiliittojen kansainvälisessä alustatyötä käsittelevässä foorumissa on noussut esiin huoli siitä, etteivät monet maat ehdi määräaikaan mennessä panna direktiiviä täytäntöön tai että sitä pannaan täytäntöön vain vähimmäisvaatimukset täyttäen.

”Pelkkä lain hyväksyminen ei kuitenkaan vielä takaa, että työntekijöiden asema muuttuu käytännössä. Ratkaisevaa on myös se, millaisia oikeussuojakeinoja kansallinen laki tarjoaa ja miten sen noudattamista valvotaan”, selittää Palvelualojen ammattiliitto PAMin juristi Marianne Friman.

Suomen lakiluonnos ei ratkaise työsuhdeongelmaa

Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut alustatyölain, jonka alustatyölain tarkoituksena on panna direktiivi täytäntöön. Hallituksen luonnos oli lausuntokierroksella kesällä 2026 ja hallituksen esityksen arvioitu esittelyviikko on lokakuun lopulla.

FinUnionsissa työkierrossa oleva Friman kertoo, että myös PAM on arvostellut lakiluonnosta siitä, ettei se puutu riittävästi alustatyön keskeiseen ongelmaan: työntekijöiden luokitteluun yrittäjiksi tilanteissa, joissa työn tosiasialliset olosuhteet viittaavat työsuhteeseen.

”Luonnoksessa on pyritty sisällyttämään direktiivin vaatimukset lakiin niin, ettei käytännössä välttämättä muutu juuri mikään. Luonnoksen työsuhdeolettama on muotoiltu liian heikoksi, ja alustayrityksen olisi edelleen mahdollista järjestää työnsä tavalla, joka mahdollistaa työntekijöiden luokittelun yrittäjiksi”, Friman kommentoi.

Lakiluonnos ei tuo riittäviä uusia keinoja väärän yrittäjäaseman korjaamiseen. Jos työntekijä haluaa selvittää oikean asemansa, hän voi edelleen joutua viemään asian oikeuteen. Yksittäiselle lähetille vuosia kestävä oikeusprosessi ja siihen liittyvät kustannukset muodostuvat usein kohtuuttoman suureksi taloudelliseksi riskiksi.

”Kyse ei ole vain siitä, mitä työsopimukseen kirjoitetaan. Työsuhteen arvioinnissa ratkaisevat työn todelliset olosuhteet, kuten se, missä määrin alusta johtaa ja valvoo työtä. Direktiivin tarkoituksena on helpottaa oikean aseman selvittämistä ja vähentää työntekijän vastuuta työsuhteen olemassaolon osoittamisesta”, Friman lisää.

KHO linjasi Woltin lähettien asemasta – käytäntö ei ole muuttunut riittävästi

Suomen tilanne konkretisoituu Woltin ruokalähettien tapauksessa. Korkein hallinto-oikeus katsoi toukokuussa 2025 antamassaan ratkaisussa, että Woltin toimintamallissa lähettien työssä täyttyivät työsuhteen tunnusmerkit, vaikka yhtiö luokitteli heidät yrittäjiksi. KHO mukaan lähettien itsenäisyys oli osin vain näennäistä.

Wolt haki ratkaisun purkamista, mutta KHO hylkäsi hakemuksen maalikuussa 2026. Wolt on kertonut ottaneensa käyttöön työsuhdemallin ja ilmoittanut tavoitteekseen palkata sata lähettiä työsuhteeseen.

Työsuhteisten lähettien työehdoista käydyt PAMin ja Woltin neuvottelut päättyivät kuitenkin syyskuussa tuloksettomina. Ylen uutisen mukaan vain pieni osa Woltin läheteistä työskentelee työsuhteessa. PAMin ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n havaintojen mukaan valtaosa läheteistä tekee edelleen työtään yrittäjinä ja Wolt hakee jatkuvasti uusia lähettikumppaneita.

KHO:n ratkaisu ei ole johtanut riittäviin käytännön toimiin väärän luokittelun korjaamiseksi. Woltin mukaan työsuhdemallin ja yrittäjyyden rinnakkaisuus vastaa erilaisten lähettien tarpeisiin. Ammattiliitot puolestaan korostavat, ettei työsuhde ole valintakysymys: oikeudellinen asema määräytyy työn todellisten olosuhteiden perusteella.

Tässä näkyy alustatyön sääntelyn keskeinen haaste. Oikeudellinen linjaus ei yksin muuta toimintatapoja, jos sen noudattamista ei varmisteta tehokkaasti. Samalla yksittäinen oikeustapaus ei automaattisesti ratkaise kaikkien alustojen tai kaikkien työntekijöiden asemaa, sillä arviointi riippuu työn tosiasiallisista olosuhteista ja sovellettavasta lainsäädännöstä.

PAM:n ja AKT:n kantelu työsuojeluviranomaisten toiminnasta

PAM ja AKT jättivät syyskuussa 2026 eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun, jossa ne pyytävät selvittämään, onko työsuojeluviranomainen hoitanut Woltin lähettien tilanteen valvonnan asianmukaisesti ja riittävän nopeasti.

Liitot pyytävät oikeusasiamiestä selvittämään muun muassa, mitä valvontatoimia asiassa on tehty ja mitä mahdollisesti jätetty tekemättä, onko valvonnassa viivästytty ja mistä mahdolliset viivästykset johtuvat.

KHO:n ratkaisujen pitäisi toimia erityisen painavana perusteluna sille, että työsuojeluviranomaiset puuttuvat Woltin toimintaan.

”Kantelun taustalla on huoli siitä, ettei oikeuslaitoksen ratkaisuilla näytä olevan käytännössä riittävästi merkitystä, jos sama toimintatapa voi jatkua. Siksi liitot haluavat selvittää, onko valvova viranomainen toiminut virkavelvollisuuksiensa mukaisesti”, Friman selittää.

Hän myös tarkentaa, että kantelun tarkoituksena ei ole ratkaista työntekijöiden asemaa uudelleen, vaan selvittää viranomaisen valvontatehtävän asianmukaisuus ja joutuisuus. Työsopimuslain mukaan työsuojeluviranomainen valvoo työsopimuslain noudattamista.

Lakiluonnoksessa on etsitty keinoja puuttua harmaaseen talouteen, mutta väärän yrittäjäaseman korjaamiseen tarvittavat työkalut jäävät riittämättömiksi. Ammattiliittojen itsenäinen kanneoikeus voisi tarjota yhden keinon puuttua väärään luokitteluun myös silloin, kun yksittäinen työntekijä ei uskalla tai pysty viemään asiaansa eteenpäin.

Lain pitää turvata oikeudet myös käytännössä

Kyse ei ole vain läheteistä, vaan laajemmin muuttuvan työelämän pelisääntöjen turvaamisesta. Komission aiemman arvion mukaan jopa 5,5 miljoonaa alustatyötä tekevää ihmistä EU:ssa saattoi olla vaarassa tulla luokitelluksi virheellisesti yrittäjiksi. Oikea luokittelu vaikuttaa työntekijän oikeuksiin ja sosiaaliturvaan sekä siihen, kuka vastaa työnantajavelvoitteista.

Ammattiliitot ovat nostaneet alustatyöhön liittyvinä ongelmina esiin muun muassa työehtojen kiertämisen, verojen ja sosiaaliturvamaksujen laiminlyönnit sekä työnantajavastuun välttelyn. Jos yritys voi kiertää yhteisiä sääntöjä luokittelemalla työntekijän yrittäjäksi, seurauksena voi olla epäreilua kilpailua ja heikompia työehtoja. Myös Pohjoismaiset ammattiliitot ovat yhteisessä kannanotossaan kehottaneet Wolttia ja muita alustayrityksiä kunnioittamaan pohjoismaisen työmarkkinamallin arvoja ja käytäntöjä.

Katse kääntyy seuraavaksi Suomen hallitukseen ja eduskuntaan. Valtioneuvoston lainsäädäntösuunnitelmassa alustatyölain esittelyviikoksi on merkitty viikko 44 (26.10-1.11.2026). Lakia valmisteltaessa ratkaistaan, jääkö direktiivin toimeenpano vähimmäisvaatimusten tasolle vai luodaanko Suomeen toimivat keinot väärän yrittäjäaseman korjaamiseen ja lain noudattamisen valvontaan.