EU Inc. – yrityksille helpotuksia, työntekijöille lasku?
Blogi”Yrityksen perustaminen helpommaksi ja kasvu yli rajojen sujuvammaksi.” Näillä sanoilla Euroopan komissio ajaa vauhdikkaasti eteenpäin EU Inc. -hanketta eli uutta, vapaaehtoista eurooppalaista yhtiömuotoa. Uusi yritysmuoto tarkoittaa sitä, että yritys voisi valita EU Inc.-muodon kansallisen yhtiömuodon, kuten suomalaisen osakeyhtiön, sijasta. Taustalla on julkilausuttu tavoite helpottaa yritysten toimintaa EU:n sisämarkkinoilla luomalla yhteisiä yhtiöoikeudellisilla sääntöjä sekä helpottaa digitaalista asiointia.
Tavoite kuulostaa tietysti järkevältä. On kuitenkin tärkeää pitää kaksi asiaa erillään: yrityksen perustamisen helpottaminen ja työntekijöiden suojan heikentäminen. Niitä ei saa niputtaa yhteen, tai ensimmäistä tehdä jälkimmäisen kustannuksella.
Ratkaiseva kysymys on, voiko yritys jatkossa valita rekisteröintimaansa sen perusteella, että se voi samalla kiertää sen maan työelämän pelisääntöjä, jossa työntekijät tosiasiassa tekevät työnsä.
EU-maiden hallituksia edustava neuvosto on muodostanut kantansa, joka hyväksyttiin lokakuun lopussa. Seuraavaksi huomio kohdistuu siihen, millaiseksi Euroopan parlamentin kanta muotoutuu ja miten työntekijöiden oikeuksia turvaavat ehdot huomioidaan asetuksessa. Lainsäädäntöprosessi on edelleen kesken, joten sen sisältöön voidaan vielä vaikuttaa!
Työntekijän oikeudet eivät saa seurata postilaatikkoa
Kuvitellaan yritys, jonka työntekijät työskentelevät Suomessa, mutta joka rekisteröidään toiseen EU-maahan. Rekisteröinti ulkomaille ei itsessään poista työntekijän suojaa. Ongelma on siinä, että ehdotuksessa osa henkilöstön oikeuksista kytketään rekisteröintimaan sääntöihin ja kansallisten työelämän sääntöjen turva jää liian epäselväksi. Yritykselle ei saa avata mahdollisuutta valita itselleen kevyimpiä velvoitteita samalla, kun työntekijän tehtäväksi jää selvittää, mitä oikeuksia hänellä ylipäätään on.
Komissio vakuuttaa, ettei uudistuksella ole tarkoitus heikentää kansallista työoikeutta. Hyvä tarkoitus ei kuitenkaan maksa puuttuvaa palkkaa eikä takaa henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia. Työehtosopimusten, työntekijöiden tiedonsaannin ja kuulemisen sekä henkilöstön hallintoedustuksen suoja on kirjoitettava itse lakiin. Pelkät vakuuttelut eivät riitä ratkaisemaan käytännön ongelmia.
Työehtosopimus ei ole yrityksen valinnainen lisävaruste. Kun työtä tehdään Suomessa, yhtiömuodon tai rekisteröintimaan valinta ei saa syrjäyttää täällä sovellettavia pakottavia työntekijän suojaksi säädettyjä normeja eikä sovellettavien työehtosopimusten velvoitteita. Sama koskee henkilöstön osallistumisoikeuksia: niitä ei saa kiertää siirtämällä yhtiön osoitetta tai pilkkomalla toimintaa pienempiin osiin. Työntekijöiden oikeuksien puolesta on tehty töitä vuosikymmeniä, eikä tämän työn saa antaa valua hukkaan.
Huoli on myös eduskunnan, ei vain ay-liikkeen
Suomessa eduskunnan EU-kantoja muodostava suuri valiokunta on nostanut esiin varaumia sekä työntekijöiden oikeuksien että verotuksen näkökulmasta. Kysymys ei siis ole vain yhden poliittisen suunnan huolesta, vaan työelämän pelisääntöjen ja yhteisten verotulojen turvaamisesta. Työnantajavelvoitteiden tai verojen kiertäminen ei muutu hyväksyttäväksi sillä, että sitä kutsutaan sisämarkkinoiden kehittämiseksi.
Hallituksen olisi pitänyt viedä eteenpäin eduskunnan esiin nostamat huolet. Niitä ei pitäisi kuitata toteamalla, että kyse on vain yhtiöoikeudesta. Yrityksen rakenne vaikuttaa siihen, miten työnantajan vastuut tunnistetaan, henkilöstö pääsee vaikuttamaan ja viranomaiset pystyvät valvomaan velvoitteiden noudattamista.
Parlamentilta tarvitaan sitovaa lainsäädäntöä, ei valinnanvapauksia yrityksille
Euroopan parlamentin valmistelussa on esitetty useita työntekijöiden oikeuksia vahvistavia suojalausekkeita. Niiden on myös säilyttävä lopulliseen versioon saakka. Parlamentin on vaadittava asetukseen sitovat säännökset, jotka estävät kansallisen työntekijänsuojan, työehtosopimusten ja henkilöstön osallistumisoikeuksien kiertämisen. Suojan toteutuminen ei saa riippua yrityksen hyvästä tahdosta tai jäsenvaltioiden vapaaehtoisista ratkaisuista.
Oikeuksien on toteuduttava myös silloin, kun kaikki ei mene suunnitellusti. Jos yritys jättää palkat maksamatta tai ajautuu konkurssiin, työntekijää ei saa jättää etsimään vastuullista tahoa eri maiden rekistereistä. Viranomaisten on pystyttävä selvittämään todellinen työnantaja, yrityksen toiminta ja vastuut. Palkkasaatavien turvaaminen ja tehokas rajat ylittävä valvonta ovat uudistuksen hyväksyttävyyden ehtoja, eivät myöhemmin ratkaistavia sivukohtia.
Myös ehdotukseen kuuluva henkilöstön osakeoptiomalli tarvitsee selvät rajat. Optio tarkoittaa mahdollisuutta hankkia yrityksen osakkeita sovituilla ehdoilla, ei varmaa tuloa. Lupaus tulevasta omistuksesta ei saa korvata palkkaa, työehtosopimuksen mukaisia etuja tai työnantajan muita velvoitteita. Yritystoiminnan riskiä ei pidä siirtää työntekijän kuukausittaiseen toimeentuloon.
Eurooppa tarvitsee kasvua ja investointeja. Se ei tarvitse uutta väylää kilpailla sillä, kuka onnistuu kiertämään eniten velvoitteitaan. Sovittuja sääntöjä noudattava yrityskin häviää, jos kilpailija saa etumatkaa työntekijöiden ja yhteisen veropohjan kustannuksella. Parlamentin on nyt vedettävä raja: yritysten toimintaa saa helpottaa, työntekijöiden oikeuksien kiertämistä ei.
Kirjoittaja toimii PAMissa juristina ja on työkierroksessa FinUnionsin toimistolla.
