EU:n historian ensimmäinen köyhyyden vastainen strategia on määrä julkaista vuoden 2026 jälkipuoliskolla. Sen tavoitteena on puuttua köyhyyden juurisyihin sekä taata kaikille pääsy peruspalveluihin ja sosiaaliturvaan. Euroopan parlamentti hyväksyi helmikuun täysistunnossa selvällä enemmistöllä (385–141, 53 tyhjää*) mietinnön, joka vaatii vahvempia EU-toimia köyhyyden ja syrjäytymisen torjumiseksi.

Parlamentti keskusteli täysistunnossa köyhyyden vastaisen strategian laatimisesta EU:ssa. Europarlamentaarikko João Oliveiran (Portugali, GUE/NGL) laatiman oma-aloitemietinnön tarkoituksena on vaikuttaa politiikkakeskusteluun ennen komission uuden EU:n köyhyyden vastaisen strategian julkaisua, joka on luvattu komission työohjelmassa vuoden 2026 lopussa.

Köyhyyden torjunnalla on kiire: EU:ssa n. 95 miljoonaa ihmistä elää köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa. Mietinnön esittelijän mukaan tuleva EU-tason strategia tulisi sisältää useita poikkileikkaavia toimia, joilla parannetaan pääsyä terveydenhuoltoon, koulutukseen ja asumiseen. Kansallisella tasolla vahvat sosiaalipoliittiset ratkaisut ja riittävät investoinnit ovat keskeisiä köyhyyden vähentämiseksi.

Mietinnössä vaaditaan vahvempaa EU-tason koordinaatiota köyhyyden ja syrjäytymisen torjumiseksi erityisesti eurooppalaisen ohjausjakson ja sosiaalisen tulostaulun kautta. Se korostaa köyhyyden moniulotteisuutta, erityisesti lasten, vammaisten, ikääntyneiden ja epävarmoissa työsuhteissa työskentelevien kohdalla. Lisäksi painotetaan riittävien vähimmäisturvajärjestelmien kehittämistä, laadukkaiden työpaikkojen merkitystä, toimivaa sosiaaliturvaa sekä pääsyä julkisiin palveluihin.

Mietinnössä vaaditaan myös riittävää rahoitusta, mukaan lukien vuosien 2028–2034 monivuotisen rahoituskehyksen kautta. Se on edellytys, että strategian toimeenpano voidaan varmistaa ja köyhyys voitaisiin poistaa viimeistään vuoteen 2035 mennessä mm. kohtuuhintaisen asumisen ja välttämättömien hyödykkeiden saatavuuden avulla.

Koska sosiaalisen suojelun järjestelmien suunnittelu on ensisijaisesti jäsenvaltioiden vastuulla, EU:lla on melko sidotut kädet. EU:n köyhyyspolitiikka on tähän asti perustunut pääosin politiikkakoordinaatioon, tavoitteisiin ja suosituksiin, joita on ajoittain täydennetty lainsäädännöllä, kuten vähimmäispalkkadirektiivillä. Parlamentti on viime vuosina hyväksynyt useita köyhyyteen liittyviä päätöslauselmia, muun muassa lapsitakuusta, asunnottomuudesta ja eriarvoisuuden vähentämisestä, erityisesti työssäkäyvien köyhyydestä. Lisäksi parlamentti on hyväksynyt päätöslauselman riittävästä vähimmäisturvasta neuvoston suosituksen pohjalta.

Köyhyystavoite ulottuu vuoteen 2050

EU:n tavoitteena on poistaa köyhyyden unionissa vuoteen 2050 mennessä. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelma vuodelta 2021 asetti jo tavoitteet vuodelle 2030 työllisyyden, osaamisen ja köyhyyden vähentämisen osalta.

EU on sitoutunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien määrää vähintään 15 miljoonalla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2019 tasoon verrattuna, joista vähintään 5 miljoonaa on lapsia.

Köyhyyden riski on kasvanut elinkustannusten nousun ja talouskriisien myötä, kuten mepit totesivat keskiviikkoillan täysistuntokeskustelussa. Tässä tilanteessa köyhyyden torjunta on “ratkaiseva valinta Euroopalle” ja edellyttää sekä korjaavia että ennaltaehkäiseviä toimia.

Vaikka edistystä on tapahtunut, toimia on tehostettava. Vuonna 2024 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien määrä oli 2,9 miljoonaa pienempi kuin vuonna 2019 ja laski 93,3 miljoonaan ihmiseen. Lasten osalta riski on kuitenkin hieman kasvanut.

Köyhyyden torjunta on myös taloudellinen välttämättömyys EU:lle. Tuleva strategia tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa politiikan johdonmukaisuutta ja poliittista vauhtia sekä EU- että kansallisella tasolla sekä puuttua rakenteellisen syrjinnän rooliin köyhyyden kierteiden ylläpitämisessä.

Komission tuleva aloite tulisi siksi keskittyä riittävän tulotuen, osallistavien työmarkkinoiden ja laadukkaiden sosiaalipalvelujen yhdistelmään. Lapsiköyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta on keskeinen painopiste. Myös Kyproksen EU-puheenjohtajakauden työpaperin mukaan sosiaaliset investoinnit, jotka tukevat osallistavaa kasvua, on huomioitava ja suojattava tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä.

*Suomalaisista mepeistä Sebastian Tynkkynen (ECR) oli ainoa, joka äänesti mietintöä vastaan parlamentin täysistunnossa.