Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunta on antanut tukensa useiden hakijamaiden EU-jäsenyysprosessin jatkamiselle. Erityisesti Montenegro vahvistaa asemaansa laajentumisen kärkimaana, mutta myös Albanian jäsenyysprosessi etenee hyvin. Samalla EU:ssa korostetaan entistä vahvemmin, ettei geopoliittinen kiire saa tarkoittaa jäsenyyskriteerien löyhentämistä. Jäsenyyttä ei voi kiirehtiä demokratian, oikeusvaltioperiaatteen tai työntekijöiden oikeuksien kustannuksella.

Laajentuminen on noussut jälleen EU:n strategisten painopisteiden kärkeen erityisesti Euroopan turvallisuustilanteen sekä kasvavan geopoliittisen kilpailun vuoksi. Unionissa nähdään, että uusien jäsenmaiden ottaminen vahvistaa koko Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Samalla jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin viesti on selvä: jokaisen hakijamaan on täytettävä samat jäsenyysehdot.

Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunta hyväksyi kesäkuussa vuosiraportit viiden Länsi-Balkanin maan EU-jäsenyysprosessista. Raportit piirtävät aiempaa myönteisemmän kuvan laajentumisen etenemisestä, mutta muistuttavat samalla, että uudistusten kansallisella tasolla on oltava kestäviä, eikä pelkästään lainsäädäntöön kirjattuja. Erityisesti Montenegro ja Albania ovat edenneet jäsenyysneuvotteluissaan.

Montenegro lähimpänä jäsenyyttä

Montenegro on tällä hetkellä selvästi pisimmällä jäsenyysprosessissaan. Maa tavoittelee neuvottelujen päättämistä vuoden 2026 loppuun tai vuoden 2027 alkuun mennessä. Tavoitteena on liittyä Euroopan unioniin vuonna 2028 ensimmäisenä uutena jäsenmaana Kroatian vuoden 2013 liittymisen jälkeen.

EU:n laajentumisasioista vastaava komissaari, slovenialainen Marta Kos on kovasti sparrannut Montenegroa sen jäsenyyspyrkimyksissä. POLITICOssa kerrotaan, että Montenegron 33 jäsenyyskriteeristä 14 oli täytetty kesäkuun puolivälissä ja monien muiden ehtojen toteuttaminen oli tiettävästi loppusuoralla.

Parlamentin ulkoasiainvaliokunta kiitti aiemmin kesäkuussa Montenegroa tasaisesta etenemisestä ja sen tekemistä EU-uudistuksista. Samalla parlamentti muistuttaa, että jäsenyyden ratkaisevia edellytyksiä ovat riippumaton oikeuslaitos, tehokas korruption torjunta, vahvat julkiset instituutiot sekä vapaa media.

”Montenegron edistyminen osoittaa, että pitkäjänteiset uudistukset tuottavat tulosta. Samalla EU:n on pidettävä kiinni siitä, että jokainen uusi jäsen sitoutuu aidosti demokratiaan, riippumattomaan oikeuslaitokseen ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittamiseen”, painottaa FinUnionsin johtaja Susanna Salovaara.

Irlanti, EU:n uusi puheenjohtajamaa 1.7. alkaen, nostaa Montenegron jäsenyyden keskeiseksi tavoitteekseen. Puheenjohtajamaa aikoo vauhdittaa liittymissopimuksen valmistelua, mikä osoittaa, että jäsenyys nähdään realistisena jo lähivuosina.

Montenegrosta voi samalla tulla ensimmäinen maa, jonka liittymissopimus sisältää aiempaa vahvemmat suojalausekkeet oikeusvaltion turvaamiseksi myös jäsenyyden jälkeen. Taustalla ovat aiempien laajentumiskierrosten kokemukset, joissa joidenkin jäsenmaiden on katsottu myöhemmin etääntyneen yhteisistä oikeusvaltioperiaatteista.

Työntekijöiden oikeudet ovat osa jäsenyyskriteerejä

EU:n jäsenyys edellyttää tiettyjen edellytysten täyttämistä. Nämä edellytykset (Kööpenhaminan arviointiperusteet) määriteltiin Kööpenhaminan Eurooppa-neuvostossa vuonna 1993, ja niitä vahvistettiin Madridin Eurooppa-neuvostossa vuonna 1995.

Jäsenyys ei tarkoita pelkästään sisämarkkinoita tai taloudellisia uudistuksia. Hakijamaiden on rakennettava toimiva oikeusvaltio, kunnioitettava perusoikeuksia sekä varmistettava, että työelämän pelisäännöt vastaavat EU-normeja.

Euroopan parlamentti painottaa lähes kaikissa maaraporteissaan korruption torjuntaa, riippumatonta oikeuslaitosta, sananvapautta sekä julkisen hallinnon uudistamista.

”Ay-liikkeen näkökulmasta yhtä tärkeää on toimiva sosiaalinen vuoropuhelu, työmarkkinaosapuolten aseman vahvistaminen sekä työntekijöiden oikeuksien käytännön toteutuminen. Myös ammattiliittojen toimintavapaus ja toimivat työehtosopimusjärjestelmät ovat keskeinen osa eurooppalaista työelämämallia”, Salovaara muistuttaa.

Useissa hakijamaissa uudistukset ovat edenneet lainsäädännössä, mutta niiden toimeenpanossa on edelleen merkittäviä puutteita.

”Pelkkä lainsäädännön muuttaminen ei riitä, vaan uudistusten on parannettava oikeasti kansalaisten arkea ja työelämän laatua”, lisää Salovaara.

Albania etenee nopeasti – muut maat kohtaavat suurempia haasteita

Myös Albania kuuluu jäsenyysprosessin kärkimaihin. Parlamentti pitää maan tavoitetta päättää jäsenyysneuvottelut vuoden 2027 aikana mahdollisena, mikäli uudistukset jatkuvat uskottavasti. Erityistä huomiota kiinnitetään oikeusvaltiokehitykseen, poliittisen vastakkainasettelun vähentämiseen sekä korruption vastaiseen työhön. Lopullisen aikataulun ratkaisee uudistusten laatu, eikä niiden määrä.

Bosnia ja Hertsegovinassa etenemistä hidastavat poliittiset ristiriidat, institutionaaliset ongelmat sekä uudistusten viivästyminen. Euroopan parlamentti vaatii maan poliittiselta johdolta sitoutumista oikeusvaltioon, korruption torjuntaan ja demokraattisten instituutioiden vahvistamiseen.

Pohjois-Makedonian jäsenyysprosessi puolestaan odottaa perustuslakiuudistuksia ja oikeusvaltiouudistuksia ennen ensimmäisen neuvottelukokonaisuuden avaamista.

Kosovo on osoittanut olevansa sitoutunut EU-jäsenyysprosessiin, mutta samalla Kosovolta edellytetään oikeusvaltiouudistusten jatkamista sekä suhteiden normalisointia Serbiaan.

Sen sijaan Serbian eteneminen on käytännössä pysähtynyt demokratian ja oikeusvaltiokehityksen heikkenemisen vuoksi. Myös Turkin jäsenyysneuvottelut ovat edelleen jäädytettyinä, eikä parlamentti näe mahdollisuuksia niiden etenemiseen ilman merkittäviä demokratiakehityksen muutoksia. Georgia on puolestaan ajautunut entistä kauemmas jäsenyysneuvotteluista maan demokratiakehityksen heikkenemisen seurauksena.

Keskustelu asteittaisesta integraatiosta voimistuu

Brysselissä valmistellaan uutta mallia, jossa hakijamaat voisivat saada vaiheittain käyttöönsä osan EU-jäsenyyden eduista jo ennen täysjäsenyyttä. Esillä ovat esimerkiksi rajattu pääsy sisämarkkinoille, EU-ohjelmiin ja rahoitusvälineisiin sitä mukaa, kun maat toteuttavat vaadittuja uudistuksia.

Aikaisempi ajatus niin sanotusta ”käänteisestä laajentumisesta”, jossa maat olisivat saaneet poliittisia oikeuksia ennen jäsenyyttä, ei saanut jäsenmaiden tukea. Nyt valmisteltavan asteittaisen integraation lähtökohtana on, että uudistuksista palkitaan, mutta jäsenyyden ehdot säilyvät ennallaan.

Useat hakijamaat, kuten Montenegro ja Ukraina, ovat kuitenkin korostaneet, ettei vaiheittainen integraatio saa muodostua täysjäsenyyden pysyväksi vaihtoehdoksi.

Mitä tulee Ukrainan jäsenyysprosessiin, se on edennyt nopeasti Venäjän hyökkäyssodan jälkeen. Maa sai EU:n ehdokasmaan aseman kesällä 2022, jäsenyysneuvottelut käynnistyivät virallisesti kesäkuussa 2024 ja kesäkuussa 2026 jäsenmaat sopivat ensimmäisen neuvottelukokonaisuuden avaamisesta. Seuraavat vaiheet riippuvat Ukrainan uudistusten etenemisestä sekä jäsenmaiden yksimielisestä tuesta.

Islanti voi nousta uudelleen jäsenyyskeskusteluun

Laajentumiskeskusteluun on noussut jälleen myös Islanti. Maa keskeytti jäsenyysneuvottelunsa vuonna 2013, mutta elokuun lopussa järjestettävä kansanäänestys voi avata oven neuvottelujen jatkamiselle.

Koska Islanti kuuluu jo Euroopan talousalueeseen ja on pitkälti yhdenmukaistanut lainsäädäntönsä EU:n kanssa, sen jäsenyysprosessi voisi edetä huomattavasti nopeammin kuin useimpien muiden hakijamaiden. Mahdollinen myönteinen kansanäänestystulos tekisi Islannista yhden kiinnostavimmista maista laajentumiskeskustelussa, varsinkin pohjoisesta näkökulmasta katsottuna.

Viimeisimmän aiemmin tässä kuussa tehdyn kyselyn mukaan pieni enemmistö islantilaisista – 53,1 prosenttia – äänestäisi jäsenyysneuvottelujen jatkamisen puolesta.

Laajentuminen vaatii kärsivällisyyttä

Virheistä halutaan oppia. POLITICOn tuoreessa haastattelussa komissaari Kos kertoi, että komissio kehittää myös uusia suojatoimia, jotka ”purevat kovaa”, jos tulevat jäsenmaat taantuvat demokratian tai oikeusvaltioperiaatteen suhteen liittymisen jälkeen. Tämä on yksi yritys vakuuttaa jäsenmaiden hallituksille, että blokki voi nopeuttaa laajentumista heikentämättä standardejaan.

Selvää on, että geopoliittinen tilanne lisää painetta unionin laajentumiselle, mutta jäsenyyden perustana säilyvät edelleen samat arvot kuin aiemmilla laajentumiskierroksilla: demokratia, oikeusvaltio, korruption torjunta, ihmisoikeudet sekä toimivat työmarkkinat.

Uusien jäsenmaiden on kyettävä osoittamaan, että uudistukset näkyvät käytännössä.

”Laajentuminen vahvistaa koko Euroopan vakautta, mutta jäsenyyttä ei voi rakentaa oikopolkujen varaan. Jokaisen hakijamaan on täytettävä samat vaatimukset oikeusvaltiosta, työntekijöiden oikeuksista ja toimivasta sosiaalisesta vuoropuhelusta”, Salovaara tiivistää.

EU-hakijamaiden tilanne kesällä 2026

Montenegro
Tavoitteena jäsenyys vuonna 2028. Liittymissopimuksen valmistelu käynnistymässä.

Albania
Jäsenyysneuvottelut etenevät nopeasti. Tavoitteena päättää neuvottelut vuonna 2027.

Ukraina
Ensimmäiset neuvottelukokonaisuudet avattu. Uudistukset jatkuvat.

Moldova
Etenee Ukrainan rinnalla jäsenyysprosessissa.

Pohjois-Makedonia
Ensimmäisten neuvottelujen avaaminen odottaa perustuslaki- ja oikeusvaltiouudistuksia.

Bosnia ja Hertsegovina
Poliittiset ristiriidat hidastavat uudistuksia.

Kosovo
Oikeusvaltiouudistukset ja suhteiden normalisointi Serbiaan ratkaisevia.

Serbia
Jäsenyysprosessi käytännössä pysähdyksissä demokratian ja oikeusvaltion ongelmien vuoksi.

Georgia
Demokratiakehityksen taantuminen estää etenemisen.

Turkki
Jäsenyysneuvottelut edelleen jäädytetty.

Islanti
Elokuun kansanäänestys voi avata jäsenyysneuvottelut uudelleen.

Lue lisää täältä.