Euroopan komissio ehdotti kansainvälisenä naistenpäivänä EU:n laajuisia sääntöjä naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumiseksi. Direktiiviehdotus, jota Euroopan parlamentti ja eri kansalaisjärjestöt ovat peräänkuuluttaneet pitkään, sisältää monia kaivattuja toimenpiteitä.

Ehdotetulla direktiivillä kriminalisoidaan raiskaus suostumuksen puutteen perusteella, naisten sukuelinten silpominen sekä verkkoväkivalta, kuten ilman suostumusta tapahtuva intiimien kuvien jakaminen, verkkoahdistelu, verkkohäirintä ja verkossa tapahtuva yllyttäminen väkivaltaan tai vihaan.

Säännöillä myös parannetaan uhrien oikeussuojan saatavuutta ja uhrien mahdollisuutta hakea korvausta rikosoikeudellisen menettelyn yhteydessä. Siinä säädetään myös uhrien tukemisesta puhelinpalvelujen ja raiskauskriisikeskusten avulla. Esimerkiksi työpaikalla tapahtuvaa seksuaalista häirintää koskevissa tapauksissa uhreille ja työnantajille olisi tarjottava ulkopuolisia neuvontapalveluja.

Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta ovat edelleen yleisiä EU:ssa, ja pandemia on pahentanut tilannetta, ja se pätee myös verkkoväkivaltaan. Arvioiden mukaan naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta koskevat kolmasosaa naisista. Puolet naisista on kokenut seksuaalista häirintää. Myös verkkoväkivalta on yleistymässä. Naiset kokevat väkivaltaa myös työssä: noin kolmannes seksuaalista häirintää kokeneista naisista on joutunut sen kohteeksi työpaikalla.

Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE, joka laatii tutkimustietoa sukupuolten tasa-arvosta, toteaa, että kykenemättömyys puuttua naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja lähisuhdeväkivaltaan maksaa: sen hinta on noin 289 miljardia euroa vuodessa.

Oikeus työelämään ilman häirintää tai väkivaltaa

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUCin alustavan analyysin mukaan direktiivistä puuttuu käytännön ratkaisuja työpaikkojen turvaamiseksi väkivallalta ja häirinnältä. Ehdotuksessa ei esimerkiksi korosteta työnantajien tarvetta toteuttaa ja päivittää ohjeistusta sukupuoleen perustuvan väkivallan ja häirinnän, mukaan lukien verkkoväkivallan, torjumiseksi.

Tilastot näyttävät, että 16 prosenttia naisista EU:n jäsenmaissa on kohdannut pahaa väkivaltaa juuri työpaikalla. Jopa 63 prosenttia kuljetusalan naistyöntekijöistä eri puolilla Eurooppaa on kokenut väkivaltaa työssä. Neljäsosa kuljetusalan naisista pitää häirintää osana työtään. Myös palvelu- ja myyntityössä olevat työntekijät kärsivät väkivallasta ja häirinnästä huomattavasti useammin kuin muut työntekijät.

Ehdotuksessa ei myöskään tunnusteta perheväkivallan ja työelämän välistä yhteyttä, sillä monet eurooppalaiset ammattiliitot ovat työehtosopimuksiin liittäneet ratkaisuja koskien perheväkivallan uhreja. Yksi esimerkki on palkallinen vapaa uhrin tukemiseksi ja suojelemiseksi. Italian ammattiliittokeskus UIL, kuuluu niihin ammattiliittoihin, joka on neuvotellut 30 päivää palkallista vapaata perheväkivallan ja työväkivallan uhreille opetusalalla.

Tällä hetkellä moni EU:n jäsenvaltio on ratifioimassa Kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimuksen nro 190, joka suojelee työntekijöitä väkivallalta ja häirinnältä työelämässä. Myös Suomi ja Belgia, Espanja, Ranska sekä Hollanti kuuluvat niihin maihin, jolla on hyväksymisprosessi käynnissä. Kreikka ja Italia ovat saaneet ILO:n yleissopimuksen ratifioinnin päätökseen viime vuonna. Yleissopimus suojaa työntekijöitä laajasti, lähtökohtaisesti kaikkia työssä olevia henkilöitä kaikissa työhön liittyvissä tilanteissa. Se huomioi myös ensimmäistä kertaa lähisuhdeväkivallan vaikutukset työelämään.

ETUC pitää yllättävänä, että Euroopan komissio ei tämän valossa huomioi ILO:n yleissopimusta direktiiviehdotuksessaan.

Samanaikaisesti Euroopan komissio julkaisi myös vuoden 2022 kertomuksen sukupuolten tasa-arvosta. Kertomuksen mukaan vuonna 2021 saavutettiin merkittävää edistystä lainsäädäntötoimissa, jotka koskivat palkka-avoimuutta ja riittäviä vähimmäispalkkoja EU:ssa sekä tulevaa digipalvelusäädöstä, joka auttaa suojelemaan käyttäjiä verkossa. Komissio myös ehdotti joulukuussa 2021 vihapuheen ja -rikosten sisällyttämistä ”EU-rikosten” luetteloon.

Lue lisää FinUnionsin kannasta palkka-avoimuudesta ja vähimmäispalkasta.

Lähteenä käytetty myös ETUCin webinaari: “Women workers cannot wait any longer: End violence and harassment in the world of work”.