Euroopan komissio on tänään julkaissut yritysvastuulakia koskevan direktiiviesityksen. Ensimmäiset reaktiot sosiaalisessa mediassa kertovat lievästä pettymyksestä. SAK:n lakimies antaisi esitykselle yleiseksi arvosanaksi 7. Hän kuitenkin kiittää sitä, että suosituksista päästään velvoittavaan sääntelyyn.

Eurooppalainen järjestökenttä on alusta lähtien asettanut direktiiville kunnianhimoiset tavoitteet. Yksi niistä on ollut huolellisuusvelvoitteen sisällyttäminen, joka koskee Euroopassa toimivien yritysten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia niiden arvoketjuissa. Myös isot yritykset kuten IKEA, S-ryhmä ja Paulig ovat liputtaneet Euroopan tason vastuullisuuslain puolesta.

Pitkään odotettu komission esitys tuli julki vasta myöhään iltapäivällä. Komissio esittää, että vastuullisuussäännöt koskevat seuraavia EU:n alueelle rekisteröityneitä yrityksiä, joissa työskentelee yli 500 työntekijää ja joiden liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa vuositasolla (ryhmä 1). Ryhmään 2 kuuluvat sellaiset yritykset, jotka eivät täytä ensimmäisen ryhmän kynnysarvoja, mutta joilla on yli 250 työntekijää ja yli 40 miljoonan euron vuosittainen liikevaihto. Näihin yrityksiin sääntöjä aletaan soveltaa 2 vuotta myöhemmin kuin ryhmän 1:sen osalta.

Direktiivin piiriin tulisi myös EU:ssa toimivat unionin ulkopuoliset yritykset, joiden liikevaihtokynnys EU:ssa on ryhmien 1 ja 2 mukaiset.

Näin ollen direktiivin ulkopuolelle jää kokonaan pienet ja keskisuuret yritykset. Enemmistö Euroopan unionin yrityksistä on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Politicon tänään julkaistussa Playbookissa kerrottiin, että direktiiviä sovellettaisiin noin 13 000 yritykseen EU-alueella.

”Suurimpana ongelmana pidän sitä, että direktiiviesityksen soveltamisala on hyvin rajoitettu. Se kattaa vain noin yhden prosentin EU:n yrityksistä”, sanoo Anu-Tuija Lehto, SAK:n lakimies.

Direktiivi velvoittaisi jäsenvaltiot hyväksymään tai mukauttamaan omia yritysvastuulakejaan. Niissä jäsenvaltioiden tulisi velvoittaa yritykset tunnistamaan, ehkäisemään ja lieventämään arvoketjunsa ihmisoikeusloukkauksia ja ympäristönormien rikkomista. Tämä tarkoittaisi sitä, että pelkät selitykset vastuullisuudesta nettisivuilla eivät enää riittäisi.

Direktiiviesityksen mukaan yritysten velvollisuudet olisivat:

– sisällyttää yritysvastuullisuutta politiikkaan,

– tunnistaa todelliset tai mahdolliset haitalliset ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset,

– estää tai lieventää mahdollisia vaikutuksia, lopettaa tai minimoida todelliset vaikutukset,

– perustaa ja ylläpitää valitusmenettelyä, valvoa vastuullisuuspolitiikan ja -toimenpiteiden tehokkuutta ja tiedottaa julkisesti yritysvastuullisuudestaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa kansainvälisten sopimusten sisältämien ihmisoikeuksien tehokkaampaa suojelua. Työntekijöillä on esimerkiksi oltava mahdollisuus turvallisiin ja terveellisiin työoloihin. Tämä esitys auttaa myös välttämään keskeisten ympäristösopimusten vastaisia haitallisia ympäristövaikutuksia.

”Työoikeudelliset näkökohdat täyttyvät. Myös ympäristötekijät on otettu huomioon. On tärkeää ymmärtää ympäristön vaikutus työntekijöihin”, kommentoi Anu-Tuija Lehto.

Esimerkkinä voi mainita, että ensimmäiseen ryhmään kuuluvilla yrityksillä on oltava suunnitelma sen varmistamiseksi, että niiden liiketoimintastrategia on yhteensopiva ilmaston lämpenemisen rajoittamisen 1,5 asteeseen Pariisin sopimuksen mukaisesti.

Valvonta jäsenmaiden vastuulla

Laki itsessään ei riitä, vaan tarvitaan myös läpinäkyvää viranomaisvalvontaa, Lehto muistuttaa.

Komissio esittää, että jäsenvaltiot kansallisella tasolla nimeävät valvontaviranomaisen, joka vastaa uusien vastuullisuussääntöjen valvonnasta. Valvontaviranomaiset voivat määrätä sakkoja, jos sääntöjä ei noudateta. Lisäksi uhreilla on EU-maassa mahdollisuus haastaa yritys EU-maassa oikeuteen.

Euroopan parlamentti ja EU:n jäsenvaltioiden hallitukset odotetaan seuraavaksi ottavat kantaa ehdotukseen ja muutoksia on mahdollisia.

Euroopan komissio julkaisi tänään myös tiedonannon ihmisarvoisesta työstä, johon kyseinen direktiiviesitys kuuluu yhtenä osana.