Kunnon työn päivänä muistutetaan, ettei laadukkaan työpaikan pitäisi olla ylellisyys. Palkalla pitää tulla toimeen, työaikojen oltava kohtuulliset ja työpaikan turvallinen. Työntekijällä pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä yhdessä työantajan kanssa ja hänen pitäisi saada tukea työelämän muutoksiin. Tällaiset arkipäiväiset asiat ovat samalla myös oikeudenmukaisen ja kestävän yhteiskunnan perusta.

Lokakuun 7. päivänä vietetään kansainvälistä kunnon työn päivää. Tänä vuonna päivä osuu ajankohtaan, jolloin Euroopassa käydään tärkeää keskustelua siitä, millaista työelämää muuttuvassa Euroopassa halutaan rakentaa.

Työelämä on isossa murroksessa. Työn tekemisen tavat muuttuvat, teknologia tulee osaksi yhä useampia työtehtäviä ja työntekijöiltä vaaditaan jatkuvasti uudenlaista osaamista ja joustavuutta. Samaan aikaan Euroopassa etsitään ratkaisuja työvoima- ja osaajapulaan sekä talouden ja teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseen.

Kun työelämä muuttuu, työntekijöitä ei saa jättää yksin muutoksen keskellä. On oltava mahdollisuus oppia uutta, kehittää omaa osaamista ja vaikuttaa siihen, miten uutta teknologiaa ja uusia toimintatapoja työpaikoilla otetaan käyttöön.

Millainen on laadukas työpaikka käytännössä?

Laadukas työ ei ole vain EU-tason käsite tai tavoite paperilla. Se näkyy konkreettisesti ihmisten työarjessa.

FinUnionsin videoilla kaksi eri alojen luottamushenkilöä kertoo, mitä laadukas työpaikka tarkoittaa heidän omassa työssään. He tuovat hyvin esiin sen, miten erilaisilla aloilla laadukkaan työn kysymykset voivat olla erilaisia – mutta samalla niiden perusta on sama.

Laura Lampinen, Osuuskauppa Varuboden-Oslon pääluottamusmies ja PAMin jäsen, nostaa esiin toimeentulon, ennakoitavat työehdot ja työn ja muun elämän yhteensovittamisen.

”Kun työ tarjoaa riittävän toimeentulon, ennakoitavat työehdot ja mahdollisuuden muuhun elämään, ihmiset myös sitoutuvat työhönsä ja työnantajaansa”, hän kertoo.

Palvelualoilla työn tekemisen muodot ovat muuttuneet nopeasti. Työtä tehdään yhä enemmän esimerkiksi alihankinnan, työvoiman välityksen ja alustojen kautta. Uudet työn tekemisen muodot voivat tuoda joustavuutta, mutta samalla ne voivat myös synnyttää uusia tapoja kiertää työelämän pelisääntöjä.

Siksi työntekijän oikeuksien on toteuduttava riippumatta siitä, miten työ on järjestetty.

Lampiselle laadukas työpaikka tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että ”työ mahdollistaa hyvän elämän – eikä vie sitä.”

Harri Järvelin, Pirkanmaan hyvinvointialueen päätoiminen pääluottamusmies ja SuPerin jäsen, nostaa esiin työntekijöiden turvallisuuden, riittävät resurssit ja psykososiaalisen kuormituksen hoitoalalla.

”Turvallisuus on tärkeä osa laadukasta työpaikkaa. Hoitoalalla kohdataan paljon erilaisia ihmisiä ja haastavia tilanteita. Häirintää, uhkailua tai väkivaltaa ei pidä hyväksyä osaksi työtä”, Järvelin sanoo.

Laadukkaalla työpaikalla työntekijällä pitää olla riittävästi aikaa ja resursseja tehdä työnsä hyvin. Kiire ja jatkuva kuormitus eivät saa muodostua työn pysyväksi olosuhteeksi. Myös työntekijöiden ja heidän edustajiensa on voitava vaikuttaa siihen, miten työtä ja työoloja kehitetään.

Järvelin tiivistää asian hyvin: hoitotyötä pitää voida tehdä hyvin, turvallisesti ja ihmisarvoisesti – niin, että myös työntekijällä on työpäivän jälkeen voimavaroja jäljellä.

Euroopassa valmistellaan laadukkaiden työpaikkojen säädöstä

Nämä arjen kokemukset ovat erittäin ajankohtaisia EU-tasolla. Euroopan komission on määrä antaa tämän vuoden lopulla lainsäädännöllinen aloite laadukkaiden työpaikkojen paketissa (Quality Jobs Act). Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vahvisti paketin aktiivisen valmistelun syyskuun unionin tilaa käsitelleessä puheessaan.

Eurooppalaiselle ay-liikkeelle kyseessä on yksi tämän komission kauden tärkeimmistä työelämäaloitteista.

Ay-liikkeen näkökulmasta laadukkaiden työpaikkojen säädöksen pitää vastata työelämän todellisiin ongelmiin ja tuoda työntekijöille konkreettisia oikeuksia. Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC on vaatinut sitovaa EU-lainsäädäntöä muun muassa tekoälyn ja algoritmisen johtamisen sääntelyyn, työterveyteen ja -turvallisuuteen, psykososiaalisten riskien ehkäisemiseen, alihankintaketjujen työntekijöiden suojaan, oikeudenmukaiseen siirtymään sekä työehtosopimusneuvottelujen ja sosiaalisen vuoropuhelun vahvistamiseen. Lisäksi esillä ovat oikeus irrottautua työstä ja etätyön pelisäännöt.

Tavoitteena on varmistaa, että työelämän muutokset tehdään reilusti.

Laadukkaat työpaikat ovat myös kilpailukykypolitiikkaa

Laadukkaista työpaikoista puhutaan usein työntekijöiden oikeuksien näkökulmasta – aivan syystä. Mutta kyse on myös Euroopan talouden tulevaisuudesta.

Euroopan kilpailukykyä haastavat muun muassa työvoima- ja osaajapula sekä liian vähäiset investoinnit. Ay-liikkeen mukaan näitä ongelmia ei ratkaista heikentämällä työehtoja tai lisäämällä epävarmuutta, vaan tekemällä työstä houkuttelevaa ja varmistamalla, että työntekijöillä on mahdollisuus kehittää osaamistaan.

Ay-liikkeen viesti kilpailukykykeskusteluun onkin, että Eurooppa ei voi rakentaa kilpailukykyään työntekijöiden oikeuksia heikentämällä. Kestävä kilpailukyky tarvitsee osaavia ja motivoituneita työntekijöitä, investointeja ja toimivia julkisia palveluita. Myös Mario Draghi nosti näitä kohtia Kilpailukyky-raportissaan.

Euroopan kilpailukykyhaasteet – kuten työvoima- ja osaajapula sekä vähäiset investoinnit – liittyvät vahvasti työpaikkojen laatuun.

Työvoimapula: EU:ssa työvoiman saatavuuden kanssa eniten kamppailevien alojen palkat ovat keskimäärin 9 prosenttia matalampia kuin aloilla, joilla työvoimapula on vähäisempää.

Osaajapula: Vain 39,5 prosenttia työntekijöistä osallistuu koulutukseen, kun EU:n tavoitteena on 60 prosenttia. Työehtosopimuksilla on merkitystä: 66 prosenttia työehtosopimuksista sisältää oikeuden koulutukseen.

Investoinnit: Tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit ovat suurempia EU-maissa, joissa työntekijöiden osallistumisoikeudet ovat vahvoja, ja pienempiä siellä, missä nämä oikeudet ovat heikompia.