Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti keskiviikkona 16. syyskuuta vuotuisen linjapuheensa Euroopan unionin tilasta. Puheessa katse oli vahvasti Euroopan tulevaisuudessa: esillä olivat turvallisuus, kilpailukyky, teollisuuspolitiikka, teknologinen kehitys, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, kauppapolitiikka ja demokratian vahvistaminen.

Työelämän näkökulmasta yksi puheen keskeisistä lupauksista oli laadukkaita työpaikkoja koskeva säädös, joka komission on tarkoitus esittää ennen vuoden loppua. Säädöksestä on tulossa yksi komission kauden keskeisistä työelämäaloitteista. Sen sijaan vieläkään ei saatu viitteitä siitä, mihin lainsäädännöllinen aloite tulee liittymään.

Laadukkaiden työpaikkojen säädöksen valmistelu on käynnissä. Komissio aloitti työmarkkinaosapuolten toisen vaiheen kuulemisen heinäkuussa. Tarkasteltavana ovat muun muassa tekoäly ja algoritminen johtaminen, työturvallisuus ja -terveys, alihankintaketjut, digitaalisen ja vihreän siirtymän vaikutukset sekä työelämän sääntöjen valvonta.

Von der Leyen korosti puheessaan myös, että tekoälyn on parannettava työn laatua, eikä vain lisättävä tuottavuutta. Tekoäly sai yllättävänkin keskeisen paikan puheenjohtajan puheessa tänä vuonna.

”Tekoälyn hyödyt jakautuvat tällä hetkellä epätasaisesti eri osaamisryhmien, sukupolvien ja alueiden välillä”, hän totesi puheessaan.

Vuosi 2027 on Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin julistamisen kymmenes vuosipäivä. Von der Leyen uudisti puheessaan sitoutumisensa pilariin ja nosti esiin työelämän muutoksen, elinkustannukset, asumisen ja eriarvoisuuden. Komissio julkaisi ensimmäisen kohtuuhintaisen asumisen -pakettinsa viime viikolla.

Kilpailukyky, energia ja teollisuus pysyvät kärjessä

Von der Leyen painotti puheensa aikana sisämarkkinoiden kehittämistä (mm. yhden Euroopan yhdet markkinat -tiekartan avulla), energian hinnan alentamista, eurooppalaisen teollisuuden vahvistamista ja riippuvuuksien vähentämistä erityisesti Kiinasta ja Venäjästä.

Komissio aikoo vauhdittaa muun muassa energiajärjestelmän kehittämistä ja sähköverkkojen rakentamista sekä vahvistaa kriittisten raaka-aineiden saatavuutta. Teollisuuspolitiikassa korostuvat eurooppalainen tuotanto, teknologinen omavaraisuus ja investoinnit.

Samalla von der Leyen puhui hallinnollisen taakan vähentämisestä sekä sisämarkkinoiden toiminnan nopeuttamisesta. Hän nosti esiin myös niin kutsutun” gold-plating:in” eli EU-sääntelyn kansallisen ylisääntelyn torjumisen.

Teknologian kohdalla puheessa korostui eurooppalaisen kapasiteetin vahvistaminen. EU:n pitäisi pystyä kehittämään ja hyödyntämään tekoälyä, laskentatehoa ja dataa itse sen sijaan, että riippuvuus ulkopuolisista toimijoista kasvaa. Von der Leyen korosti samalla, että teknologian tulee palvella ihmisiä: esimerkiksi tekoälyn pitäisi hänen mukaansa tukea lääkäreitä, eikä korvata heitä.

423 aloitetta – kilpailukyky kärkenä

Puhe ajoittuu tilanteeseen, jossa von der Leyenin toisen komission (2024 ->) ohjelmasta on jo syntynyt suuri määrä aloitteita.

Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu EPRS:n arvion mukaan komissio on ilmoittanut 423 aloitteesta. Näistä 305 on tuotu käsittelyyn ja 105 on jo hyväksytty. Vielä luvassa on siis 106 aloitetta. Lähes puolet komission aloitteista liittyy vaurauden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.

EPRS:n tarkemmassa jaottelussa kilpailukykyyn liittyviä aloitteita on 211 eli puolet kaikista ilmoitetuista aloitteista. Niistä 156 on tuotu käsittelyyn ja 47 hyväksytty. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kokonaisuuteen kuuluu noin joka kymmenes aloite. Näistä noin kaksi kolmasosaa on tuotu käsittelyyn ja käsittelyyn tuoduista kaksi viidestä on hyväksytty.

Luvut kertovat komission painotuksista: kilpailukyky on ollut toisen komission toiminnassa selvästi keskeisin painopiste, kun taas sosiaalisen oikeudenmukaisuuden aloitteita on selvästi vähemmän.

Turvallisuus ja varautuminen korostuvat

Kilpailukyvyn rinnalla toinen painopiste linjapuheessa oli Euroopan turvallisuus. Von der Leyen korosti Ukrainan horjumatonta tukemista ja Euroopan puolustuskyvyn vahvistamista sekä laajempaa varautumista erilaisiin kriiseihin.

Turvallisuus ei tarkoita vain puolustusta. Komission puheenjohtaja puhui myös energiaturvallisuudesta, kriittisistä raaka-aineista, teknologiasta, kyberturvallisuudesta ja yhteiskuntien kriisinkestävyydestä.

Puheessa näkyi myös viime vuosien kriisien laajempi vaikutus. Euroopan on varauduttava esimerkiksi luonnonkatastrofeihin ja ilmastonmuutoksen seurauksiin. Von der Leyen nosti esiin ennätykselliset helleaallot, metsäpalot, vakuutusturvan puutteet ja vesivarat sekä lupasi vahvistaa EU:n kykyä reagoida katastrofeihin.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisesta onkin tulossa aiempaa näkyvämpi osa EU:n politiikkaa. Työelämän näkökulmasta tällä on merkitystä myös työterveydelle ja -turvallisuudelle, kun esimerkiksi kuumuus lisää työoloihin kohdistuvia riskejä.

”Euroopan täytyy jatkaa tiellä kohti ilmastotavoitteita. Komissio aikoo julkistaa uuden ilmastokestävyyskehyksen, ilmastovakuutushankkeen, eurooppalaisen helleaaltosuunnitelman ja eurooppalaisen vesialoitteen”, von der Leyen lupasi.

Kauppapolitiikassa haetaan uusia kumppaneita

EU:n kauppapolitiikka kytkeytyi vahvasti muuttuvaan geopoliittiseen tilanteeseen. Euroopan on vähennettävä strategisia riippuvuuksiaan ja samalla etsittävä uusia kumppaneita.

Linjapuheen näkyvin kauppapoliittinen ele oli Kanadan pääministeri Mark Carneyn kutsuminen paikalle yleisöön. Von der Leyen tarjosi Kanadalle mahdollisuutta EU:n ensimmäiseksi liitännäisjäseneksi. Carney on myös ensimmäinen ulkopuolisen maan hallituksen päämies, joka on osallistunut unionin tilaa käsittelevään puheeseen.

EU on syventämässä kauppasuhteitaan useiden muiden kumppaneiden kanssa. Mercosur-sopimuksen väliaikainen soveltaminen alkoi toukokuussa, ja EU ja Meksikon sopimus on edennyt. Australian ja Intian kanssa neuvotellut sopimukset ovat puolestaan etenemässä ratifiointiin.

Kauppapolitiikassa kysymys ei ole siten enää vain markkinoille pääsystä, vaan yhä enemmän myös taloudellisesta turvallisuudesta, toimitusketjuista ja siitä, millaisilla ehdoilla EU rakentaa uusia kumppanuuksia.

Demokratia ja teknologian pelisäännöt

Puheessa nousi esiin myös demokratian suojaaminen. Von der Leyen käsitteli disinformaatiota, ulkopuolista vaikuttamista ja demokratian kestävyyttä sekä lasten asemaa digitaalisessa ympäristössä.

Tavoitteena on torjua disinformaatiota ja ulkopuolista vaikuttamista sekä vahvistaa kansalaisyhteiskunnan ja riippumattoman median toimintaedellytyksiä.

Teknologian sääntely ja demokratian suojaaminen kytkeytyvät näin yhä tiiviimmin toisiinsa. Puheessa korostui ajatus siitä, että Euroopan on pystyttävä hyödyntämään teknologiaa samalla kun sen riskejä hallitaan. Komissio julkistaakin torstaina lakiesityksen ikärajan asettamiseksi lasten sosiaalisen median käyttöön (EU Kids Act). Myös sosiaalisen median alustojen valvontaa tullaan kiristämään.

”Me päätämme säännöistämme, eivät teknologiajätit”, von der Leyen painotti.

Puhe löytyy kokonaisuudessaan komission verkkosivuilla.