Ovatko ruokalähetit ja Uber-kuljettajat työntekijöitä vai itsenäisiä ammatinharjoittajia? Tämä kysymys on ollut pinnalla pitkään sekä EU-tasolla että eri jäsenmaissa. Tässä välissä joitain yrityskohtaisia työehtosopimuksia on solmittu kansallisilla tasoilla, mikä on tuonut parannuksia alustatyöntekijöiden asemaan. Vielä on liian varhaista puhua alustatyöstä kattavasta EU-direktiivistä, jossa huomioidaan alustojen kautta ansiotyötä tekevien asemaa kokonaisuutena. Odotukset ovat kuitenkin korkealla, koska Euroopan komissio antoi joulukuussa 2021 direktiiviehdotuksen alustataloustyötä tekevien aseman parantamisesta.

Komission direktiiviehdotuksessa löytyy lista kriteereistä (direktiiviehdotuksessa 4. artikla), joiden perusteella määritellään, onko työntekijöiden ja yrityksen välillä olemassa työsuhdetta. Jos yritys täyttää vähintään kaksi viidestä kriteeristä, sitä pidetään työnantajana.

ETUCin analyysin perusteella muun muassa Uber ja Deliveroo, jotka ovat tunnettuja alustoja Euroopassa, täyttävät useamman kuin kaksi kriteeriä ja luokiteltaisiin siksi työnantajiksi. Ongelmia on kuitenkin odotettavissa, sillä ETUCin mukaan läheskään kaikki Euroopan alustayritykset eivät täytä komission asettamia kriteerejä.

Ludovic Voet, ETUCin liittosihteeri, on esittänyt huolensa direktiivin käyttötarkoituksesta: ”Jos ehdotettu direktiivi ei lopulta koske suuria alustoja, jotka toimivat selvästi työnantajina, mikä on tämän direktiivin tarkoitus?”

Kriteeristö saattaa myös avata uusia porsaanreikiä, joita alustayritykset voisivat käyttää väärin välttääkseen velvollisuuksia. ETUC vetoaa tässä Euroopan parlamentin jäseniin.

Voet pitää myös tärkeänä, että alustayritykset istuisivat alas saman pöydän ympärille ammattiliittojen kanssa ja neuvottelisivat työntekijöilleen kunnolliset palkat ja työehdot. Tätä on tehty ja tehdään parasta aikaa monessa Euroopan maassa.

Hyviä uutisia kantautuu Euroopasta

Tanskassa Woltin ruokalähetit saivat kauan odotettua tunnustusta, kun Skatterådet, Tanskan veronviranomainen, tällä viikolla julkaisi lausuntonsa Wolt lähettien asemasta. Päätös tarkoittaa sitä, että lähetti ei enää tarvitse ilmoittaa veroa ansioistaan lähettinä, vaan Woltin on huolehdittava tästä lähetin puolesta. Wolt-lähettiä on kohdeltava tavallisena työntekijänä.

Fagbevægelsens Hovedorganisation FH:n johtaja Lizette Risgaard ilmaisi riemunsa Twitterissä: ”Woltin lähetit ovat palkansaajia. Nyt viranomaisten ja Woltin on varmistettava, että Wolt huolehtii veroista, sekä että lähetit saavat kunnolliset palkat ja työolosuhteet.

Tämä on merkittävä voitto. Woltin huonot työsuhteet ovat olleet esillä kauan, ja asia oli käsitteillä Skatterådetissa jo kolmannen kerran.

Viime syksynä suomalaiset työsuojeluviranomaiset linjasivat, että Woltin ruokalähetit ovat työsuhteessa, ja että heidän tekemistään työtunneista tulee pitää työaikakirjanpitoa.

Myös Hollannissa on linjattu, että Deliveroon lähetit ovat työntekijöitä, joille kuuluu kuljetusalan minimipalkka.

Yrityskohtaisia työehtosopimuksia alustatyössä

Tämän vuoden alussa solmittiin myös ensimmäinen työehtosopimus alustatyöstä Espanjassa. Jatkossa espanjalaiset Just Eat -yrityksen ruokalähetit tulevat muiden maan työntekijöiden tapaan työehtosopimuksen piiriin, joka tuo turvaa heidän palkkoihinsa, työaikaansa ja työehtoihin.

Tämä ei kuitenkaan ole ensimmäinen Euroopassa solmittu alustatyöntekijöitä koskeva yrityskohtainen työehtosopimus. Sopimuksia on solmittu myös Tanskassa, Norjassa ja Italiassa. Mutta se on iso ensimmäinen askel alustatyön normalisoinnissa espanjalaisissa työmarkkinasuhteissa ja sen työmarkkinamallissa.

Kiinnostaako alustatyöntekijöiden työehtosopimukset Pohjoismaissa? Lue lisää täältä.