Tuleva talvi on entistä haastavampi eurooppalaisille kotitalouksille ja palkansaajille. Euroalueella inflaatio lähestyi melkein 10 prosentin rajaa syyskuussa 2022 (9,9 prosenttia) ja energia- ja kuluttajahintojen jyrkän nousun seurauksena elinkustannuskriisi ajaa kansalaisia yhä syvempiin taloudellisiin vaikeuksiin. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt jo yli 8 kuukautta.

”Siirryttäessä kriisistä toiseen, koronakriisistä Ukrainan sodan aiheuttamaan kriisiin, kansalaisten henkinen kestokyky on joutunut kovalle koetukselle”, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.

Kansalaisia puhuttavat kaikkialla Euroopassa raaka-aineiden, elintarvikkeiden ja ennen kaikkea energian – sähkön ja kaasun – rajusti kohonneet hinnat.

”Kuluttajien ostovoima on romahtanut kuluneen vuoden aikana eikä tälle vuodelle sovitut palkankorotukset riitä mitenkään kompensoimaan ostovoimaa”, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola toteaa Suomen tilanteesta.

Puheenjohtajat osallistuvat tänään FinUnionsin järjestämään tilaisuuteen Brysselissä, jossa he yhdessä eurooppalaisten ay-kumppaneiden kanssa pohtivat ammattiliittojen roolia elinkustannuskriisissä yhteiskunnan tasapainon ylläpitäjänä.

Yksi toimenpide, mikä ay-liikkeen puolelta on esitetty, on palkankorotukset, jotta palkat vastaisivat elinkustannusten nousua. Tämä on myös puheenjohtajien mielestä tarpeellinen ratkaisu.

”Vuodelle 2023 sovittavien palkankorotusten tason on oltava korkeampi kuin tälle vuodelle sovitut korotukset. Palkankorotusten ohella ostovoimaa voidaan lisätä siirtämällä sosiaalivakuutusmaksuja ainakin osittain palkansaajilta työnantajille”, Eloranta toteaa.

Hän jatkaa:

”Iso osa yrityksistä on onnistunut kuluneen vuoden aikana viemään ainakin osan kustannusten noususta hintoihin ja näin ollen yrityksillä on kyllä palkanmaksuvaraa.”

Antti Palolan mukaan palkansaajien voimakkaasti heikentynyt ostovoima ja heikkenevä luottamus omaan talouteensa ei ole enää pelkästään palkansaajien ongelma. Ostovoiman heikentyminen vähentää kulutusta ja heikentää sitä kautta talouden toimeliaisuutta, joka heijastuu yritysten toimintaan pienempänä kysyntänä ja heikkona kasvuna.

”Yritysten taseet ja palkanmaksuvara ovat koronan jäljiltä vahvalla, hyvällä tasolla. Tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa on löydettävä ratkaisuja, joilla palkansaajien ostovoimaa parannetaan. Vaaraa palkka-inflaatiokierteestä ei ole näköpiirissä, Palola sanoo.

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus lisääntymässä

Yhä useampi palkansaaja on joutunut kriisin myötä karsimaan rajusti menoja ennestään pienistä palkkapusseistaan, jotta pystyy maksamaan energialaskunsa. Kansalaiset kokevat yhteiskunnallisen eriarvoisuuden lisääntyvän, ja se saattaa johtaa vastakkainasettelun lisääntymiseen, populismin kasvuun ja pahimmillaan yhteiskunnallisiin levottomuuksiin. Tähän suuntaan kehitys ei saa mennä, puheenjohtajat painottavat.

Palkansaajakeskusjärjestöjen puheenjohtajat Jarkko Eloranta ja Antti Palola keskustelevat ammattiliittojen roolista elinkustannuskriisissä yhteiskunnan tasapainon ylläpitäjänä tämän päivän seminaarissa.

Tilaisuuden pääpuhujana on komissaari Nicolas Schmit ja toinen puhuja on Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUCin varapääsihteeri Esther Lycnh. Yleisradion Brysselin kirjeenvaihtaja Rikhard Husu moderoi päivän paneelin, johon osallistuu SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, europarlamentaarikko Sara Matthieu (Vihreät/EFA, Belgia) ja Liettuan ammattiliittojen keskusjärjestön puheenjohtaja Inga Ruginiene.

FinUnions uutisoi tapahtumasta sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuilla tapahtuman jälkeen.