Useiden lykkäysten jälkeen mepit äänestävät Lara Woltersin (S&D, Hollanti) mietinnöstä yritysten vastuullisuudesta ja Due Diligence-säännöistä oikeudellisten asioiden valiokunnassa (JURI) 25.4. Kun valiokunta ja täysistunto ovat tekstin hyväksyneet, siitä tulee parlamentin kanta neuvotteluissa jäsenvaltioiden kanssa direktiivin lopullisesta tekstistä.

Alkuviikosta parlamentin jäsenet pääsivät yhteisymmärrykseen Woltersin mietinnöstä, joka pohjautuu komission helmikuussa 2022 ehdottamaan tekstiin yritysvastuudirektiivistä. Direktiiviehdotuksen avulla halutaan saattaa suuryrityksiä vastuuseen arvoketjunsa ihmisoikeusloukkauksista ja ympäristöloukkauksista.

Parlamentin teksti on neuvoston kantaan verrattuna astetta kunnianhimoisempi. Mepit ovat halunneet minimoida yritysten toiminnan haitalliset vaikutukset ihmisiin ja maapalloon. Näihin haittoihin lasketaan mm. lapsityövoima, työntekijöiden hyväksikäyttö, ilmaston saastuttaminen ja biologisen monimuotoisuuden väheneminen. Sen lisäksi parlamentti edellyttää yrityksiä tunnistamaan ja tarvittaessa estämään, lopettamaan tai lieventämään kielteisiä vaikutuksia toiminnassaan ja toimitusketjuissaan suhteessa ihmisoikeuksiin ja ympäristöön. Tekstissä ehdotetaan myös yhteisiä sääntöjä vastuusta, valvonnasta sekä laiminlyönnistä aiheutuvista seuraamuksista.

Laajempi soveltamisala

Parlamentti ehdottaa, että direktiiviä sovelletaan EU:n yrityksiin, joissa on keskimäärin yli 250 työntekijää ja joiden maailmanlaajuinen nettoliikevaihto on yli 40 miljoonan euroa, sekä suuriin yrityksiin, joissa on 500 työntekijää ja joiden maailmanlaajuinen nettoliikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa. Säännöt koskisivat myös samankokoisia EU:n ulkopuolisia yrityksiä, joilla on vähintään 40 miljoonan euron tuotto unionin alueella.

Neuvosto pääsi sopimukseen omasta kannastaan joulukuussa 2022, jonka mukaan direktiiviä sovellettaisiin yrityksiin, joissa on 1000 työntekijää ja joiden maailmanlaajuinen nettoliikevaihto ylittää 300 miljoonaa euroa. On odotettavaa, että tästä tulee kädenvääntöä tulevissa kolmikantaneuvotteluissa. 

Agence Europen tietojen mukaan parlamentin tekstiin on lisätty artikla, jonka otsikko on sisämarkkinalauseke, eli “Single Market Clause”, joka edellyttää, että jäsenvaltiot koordinoivat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä yhdenmukaisesti.

Tällä yhdenmukaistamissäännöksellä halutaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset yrityksille kaikkialla sisämarkkinoilla, ja yhdenmukaistamisen tasoa voidaan muuttaa kuuden vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta. Säännös estäisi jäsenvaltioita ottamasta käyttöön tiukempia due diligence -sääntöjä kuin EU-direktiivissä säädetään. Tämä voi olla hankalampi yhtälö esimerkiksi Saksalle, jolla on entuudestaan tiukempi yritysvastuulaki. Myös Ranskassa ja Norjassa on säädetty yritysvastuusta kansallisella tasolla.

Parlamentin tekstissä rahoitusala ja yritysten tarjoamat rahoituspalvelut kuuluvat direktiivin soveltamisalaan. Tämä saattaa hiertää tulevissa kolmikantaneuvotteluissa parlamentin ja neuvoston välissä, koska neuvoston tekstissä tämä asia on jätetty jäsenmaiden päätettäväksi.

EURACTIVin mukaan mepit sopivat lopulta myös, että tuotteet ja palveluiden jatkokäyttö (downstream use) jätetään direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat jo ilmaisseet huolensa tällaisesta linjavedosta, jonka katsotaan rajoittavan yritysten vastuullisuutta.

Yrityskoko määrittelee täytäntöönpanoajan

Aikataulu sääntöjen täytäntöönpanolle on määritelty yritysten koon mukaan. Sääntöjä sovellettaisiin kolmen vuoden jälkeen direktiivin voimaantulosta yrityksiin, joissa on yli 1000 työntekijää ja joiden maailmanlaajuinen liikevaihto on 150 miljoonaa euroa. Muihin direktiivin soveltamisalaan kuuluviin yrityksiin sääntöjä sovellettaisiin neljän vuoden kuluttua (yli 250 työntekijän yrityksiin). Yritykset, jotka eivät saavuta maailmanlaajuista 150 miljoonan euron liikevaihtokynnystä, saavat odottaa viisi vuotta ennen kuin alkavat soveltaa sääntöjä.

Parlamentti äänestää kannastaan 31.5.–1.6. pidettävässä täysistunnossa, jonka jälkeen kolmikantaneuvottelut voidaan aloittaa neuvostossa.

Due Diligence -tempaus Brysselissä
Eurooppalainen ay-liike näkisi mielellään EU-sääntelyä, joka keskittyisi tasapainoisesti ihmisoikeusloukkausten ja liiketoiminnan kielteisten vaikutusten tehokkaaseen ehkäisyyn, valvontaan, seuraamuksiin ja oikeussuojakeinoihin. Ennen valiokunnan äänestystä #HoldBizResponsible -verkosto järjestää yhdessä ETUC:n kanssa tempauksen maanantaina 24.4. klo 9.30–10.30 parlamentin ulkopuolella. Liity mukaan, jos satut olla Brysselissä