Tänään vietetään YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Ja syystä, koska tilastot kertovat karua kieltä.

EU:n perusoikeusviraston (FRA) tutkimuksen mukaan joka kolmas 15-vuotias tai sitä vanhempi nainen on joutunut fyysisen ja/tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Viisi prosenttia naisista EU:ssa on joutunut nykyisen tai entisen kumppanin rajoittavan käytöksen kohteeksi. Noin 50 naista kuolee joka viikko kotiväkivallan uhrina. Noin 74 prosenttia eurooppalaisista uskoo, että naisiin kohdistuva väkivalta on yleistä heidän kotimaassaan. Yksikin väkivalta- tai häirintätilanne on liikaa.

Pandemian aikana naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta lisääntyivät selvästi EU:ssa. Useat EU-maat raportoivat perheväkivallasta tehtyjen ilmoitusten kasvusta: Ranskassa ilmoitusten määrä nousi 32 prosenttia ja Espanjassa 18 prosenttia. Myös Suomessa poliisin perheväkivaltaan liittyvien hälytystehtävien määrä lisääntyi tammi-kesäkuun 2020 välisenä aikana 12 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Ongelmallista on, että oikeat luvut jäävät usein pimentoon. Naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja häirinnästä valtaosa ei läheskään aina päädy viranomaisten tietoon ja osaksi tilastoja, jolloin esimerkiksi EU-maiden välinen vertailu asiassa on haastavaa. Eurostat tekee parhaillaan EU:n laajuista tutkimusta naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Tutkimuksen on määrä valmistua vuonna 2023.

Digiväkivalta kasvamaan päin

Fyysisen väkivallan lisäksi kasvussa on ollut verkossa tapahtuva häirintä ja väkivalta, mikä on erittäin huolestuttavaa. Euroopan komission mukaan 10 prosenttia naisista on kokenut verkkohäirintää.

Verkossa tapahtuva väkivalta, eli digiväkivaltaa, on yleistynyt ja ottanut uusia muotoja nopeasti sitä mukaa kuin ihmisten elämä on siirtynyt nettiin. Digitaaliset laitteet, sovellukset ja alustat tarjoavat lukemattomia eri tapoja kontrolloida, häpäistä, pelotella, eristää ja rankaista toista ihmistä. Ympärillä olevat ihmiset ja jopa viranomaiset saattavat vähätellä digitaalista väkivaltaa. Monesti ratkaisuksi tarjotaan teknologian käytön vähentämistä tai sometilien poistamista. Vastuu väkivallasta on kuitenkin aina vain ja ainoastaan tekijällä – myös väkivaltaa kokeneella on oikeus teknologiaan.  

Selvää on, että digiväkivaltaa ja verkkohäirintää pitäisi tunnistaa paremmin, jotta siihen voitaisiin puuttua hanakammin.

Väkivallan uhria syrjitään työmarkkinoilla

Eurooppalaisilla työmarkkinoilla on myös näyttöä siitä, että työnantajat syrjivät sellaisia uhreja, jotka ovat joutuneet seksuaalisen häirinnän kohteeksi verkossa. Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC julkaisi tänään tiedotteen, jossa se vetoaa erityisesti työnantajiin.  

Työnantajat tekevät usein rekrytointitilanteissa rutiininomaisesti etsintöjä verkossa. Tämä on Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu EPRS:n mukaan johtanut digiväkivallan uhrien syrjintään työmarkkinoilla. Työnhaku on vaikeutunut tai johtanut siihen, ettei enää löydä työtä sen jälkeen, kun esimerkiksi entinen kumppani on julkaissut videoita tai levittänyt alastonkuvia verkossa.

ETUCin tietoon on kantautunut lukuisia tapauksia, joissa naiset ovat menettäneet jopa uransa joutuessaan kostopornon uhreiksi. Esimerkiksi Italiassa työnantaja irtisanoi naisen, kun hän ilmoitti poliisille, että hänestä on julkaistu useita videoita luvatta sekä levitetty niitä julkisesti.

Cyber ​​Civil Rights Initiative järjestön tekemän tutkimuksen mukaan yli puolet kyberrikosten uhreista pelkää, että heidän ammatillinen maineensa vahingoittuu pitkällä aikavälillä. 13 prosenttia uskoo, että heillä oli vaikeuksia saada työtä ja 6 prosenttia sanoo, että heidät on irtisanottu työstä tästä johtuen.

Tämä on vakava ilmiö, joka vaatii toimenpiteitä Euroopan tasolla. ETUCin mukaan asialle ei ole annettu tarpeeksi huomiota komission maaliskuussa julkaistussa direktiiviehdotuksessa. Keväällä komissio ehdotti uutta lainsäädäntöä, jolla torjutaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa. Ehdotuksessa tunnustetaan, että perheväkivallalla voi olla taloudellisia seurauksia. Tällä hetkellä määritelmää ei uloteta digiväkivaltaan.

ETUC kehottaa Euroopan parlamentin jäseniä korjaamaan laiminlyönnin sisällyttämällä tulevaan lainsäädäntöön säännöksen, joka estää työnantajia syrjimästä uhreja rekrytointi-, kurinpito- tai ylennysprosesseissa. Se on ainoa tapa varmistaa, että työnantajat eivät voi enää pakottaa väkivallan uhreja maksamaan toisen tekemästä rikoksesta.

Lue lisää direktiiviehdotuksesta naisiin kohdistuvasta väkivallasta täältä.