Haku
Haulla "đđż acc6.top đđż Vinted mua trĂȘn thá» trÆ°á»ng tĂ i khoáșŁn" löytyi 170 tulosta.
Hakutulokset
SillÀ on vÀliÀ, ketÀ ÀÀnestÀt EU-vaaleissa
EU-artikkelit, Uutiset
Puolan puheenjohtajuuskausi kÀynnistyy tammikuussa
Uutiset
Eurooppa tarvitsee laadukkaita teollisuustyöpaikkoja – lĂ€hde mukaan mielenosoitukseen Brysseliin
Uutiset
Elinkeinopolitiikka
Kannat
EU:n vastuullisuussÀÀnnöt vaakalaudalla
Uutiset
EU:n julkisten hankintojen sÀÀntöjen uudistus avaa mahdollisuuden työntekijöiden oikeuksien vahvistamiseen
Uutiset
ETUC vaatii vahvempia toimia EU:lta Gazassa tapahtuvien ihmisoikeusloukkaamisten takia
Uutiset
Oikeus olla oma itsensÀ ei toteudu vielÀ kaikkialla EU:ssa
Uutiset
TyöaikasÀÀnnöt vaativat tarkastelua
Uutiset
KEY, KEY-Finland ja FinUnions
30 vuotta palkansaajien asialla BrysselissÀ
Suomalaisella ay-liikkeellÀ on ollut tÀrkeÀ rooli Suomen saamisessa mukaan Euroopan yhdentymiseen ja Suomen EU-jÀsenyyden varmistamisessa. Suomalaiset palkansaajakeskusjÀrjestöt ymmÀrsivÀt varhain, ettÀ Suomen on oltava mukana siellÀ missÀ pÀÀtöksiÀ tehdÀÀn.
1985 â 1989
EY:n Valkoinen kirja julkaistaan. Työ LÀnsi-Euroopan sisÀmarkkinoiden synnyttÀmiseksi kÀynnistyy.
1986 Single European Act, Suomesta tulee EFTA:n tÀysjÀsen.
1987 Ulkoministeriön EFTA/EY-valmistelujaosto perustetaan.
1988 Hallituksen selonteko LÀnsi-Euroopan yhdentymisestÀ.
Keskustelut ay-liikkeen tiedontarpeesta integraation osalta kÀynnistyy.
1989 Suomen hallituksen tiedonanto tulevista ETA-neuvotteluista.
TEPE Teollisuuden palkansaajien Eurooppa-projekti perustetaan.
1990 â 1991
PalkansaajakeskusjÀrjestöt, SAK, TVK, Akava ja STTK perustivat syksyllÀ 1990 hankkeen nimeltÀ KeskusjÀrjestöjen Eurooppa-yhteistyö, KEY. Sen tehtÀvÀnÀ oli kerÀtÀ ja jakaa tietoa Euroopan integraatiosta sekÀ EY:n ja EFTA-maiden kÀymien ETA-neuvotteluiden etenemisestÀ.
1990 ETA-neuvottelut kÀynnistyvÀt, EY:n Schengen-sopimus syntyy.
1991 Suomessa alkaa talouslama, EY ja EFTA hyvÀksyvÀt ETA-sopimuksen.
KEYn toiminta alkaa, Pekka O. Aro valitaan johtajaksi, KEY perustaa yhteysryhmÀn ja KEY Tiedotteen.
1992 â 1993
Suomi hakee EY:n jÀsenyyttÀ. Maastrichtin sopimus tulee voimaan ja EY avaa jÀsenyysneuvottelut
Suomen kanssa.
1992 KEYn toimintaa pÀÀtetÀÀn jatkaa, Toimihenkilö- ja virkamiesjÀrjestöjen Keskusliitto TVK tekee konkurssin, Pekka Ahmavaara valitaan KEYn johtajaksi.
1993 Suomi neuvottelee EY-jÀsenyydestÀ. ETA-sopimuksen lainsÀÀdÀnnön valmistelun ja EY-neuvottelujen seuranta.
1994 â 1995
ETA-sopimus tulee voimaan 1.1.1994. Suomi ja EU saavat neuvottelutuloksen jÀsenyydestÀ. SyksyllÀ 1994 jÀrjestetÀÀn neuvoa-antava kansanÀÀnestys EU-jÀsenyydestÀ ja enemmistö hyvÀksyy EU-jÀsenyyden ja eduskunta vahvistaa sen. Suomesta tulee EU:n jÀsen 1.1.1995.
SAK, STTK ja Akava pÀÀttÀvÀt perustaa Brysseliin yhteisen toimiston, jonka tehtÀvÀnÀ on seurata palkansaajia koskevien asioiden kehitystÀ ja tiedottaa siitÀ Suomeen. KEY-Finland nimen saanut toimisto avaa ovensa helmikuun alussa 1995 KansainvÀlisen ammattiyhdistysliikkeen talossa.
1995 Euroopan komission puheenjohtajaksi tulee Jacques Delorsin jÀlkeen Jacques Santer.
1996 â 1997
Suomi osallistuu ensimmÀisen kerran hallitusten vÀliseen konferenssiin (HVK).
Heikki Pohja valitaan KEY-Finlandin johtajaksi. Nyt toimisto panostaa tiedotukseen.
1997 EAY (ETUC) perustaa yhteysryhmÀn, KEY-Finland perustaa EU-Kolmion.
1998 KEY-Finland seuraa työllisyyttÀ ja sosiaalista dialogia koskevia direktiivejÀ,
toimisto jÀrjestÀÀ 56 ryhmÀlle ohjelmat BrysselissÀ.
1999 â 2003
Amsterdamin sopimus tulee voimaan. Suomi toimii ensimmÀistÀ kertaa EU:n puheenjohtajana 1999.
Romano Prodin komissio aloittaa.
EAY:n (ETUCin) kongressi jÀrjestetÀÀn kesÀkuussa 1999 HelsingissÀ.
2001 Jorma Skippari valitaan KEY-Finlandin johtajaksi, KEY-Finland viettÀÀ 10-vuotisjuhlat.
2002 EMU:n kolmas vaihe tuo yhteisen valuutan.
2003 KEY-Finland vierailee Tallinnassa. Viro otetaan mukaan KEY-Finlandin tiedotukseen.
2004 â 2006
EU laajenee 10 valtiolla. JosĂš Manuel Barroson komissio aloittaa.
2006 Suomi toimii kolmatta kertaa EU:n puheenjohtajamaana.
Jarmo LÀhteenmÀki valitaan KEY-Finlandin johtajaksi.
KEY-Finlandille laaditaan johtosÀÀntö ja pÀÀtös tehdÀÀn uudesta toimintamallista.
Kuva: Vasemmalta FinUnionsin Ari Ă
berg, Kuntaliiton Hannele HÀkkinen, EK:n Ulla Sirkeinen, FinUnionsin Jorma Rusanen, Suomen EU-edustuston pysyvÀn edustajan sijainen Marja Rislakki, Suomen EU-edustuston pysyvÀn edustaja Jan Store ja MTK:n Tapio KytölÀ.
2007 â 2009
KEY-Finlandin nimi vaihtuu ja kÀyttöön otettiin nimi FinUnions. Jorma Rusanen ja Ari à berg valitaan FinUnionsin johtajiksi. Tiedotustoiminnan rinnalle nostetaan vahvemmin vaikuttamista Euroopan parlamentin jÀseniin. FinUnions osallistuu EY-tuomioistuimessa kÀsiteltÀvÀnÀ olleeseen Viking Linen ja Merimies-Unionin tapaukseen liittyvÀÀn vaikuttamistoimintaan. EY-tuomioistuin vahvistaa tuomiossaan lakko-oikeuden kuuluvan EU:n perusoikeuksiin.
2008 Finanssikriisi alkaa. EU:hun liittyy kaksi uutta jÀsenmaata; Bulgaria ja Romania. FinUnions ahkeroi työaikadirektiivin parantamiseksi.
2009 Lissabonin sopimus tulee voimaan, joka lisÀÀ Euroopan parlamentin toimivaltaa.
SAK, STTK ja Akava pÀÀttÀvÀt palata yhden johtajan toimintamalliin.
Reijo Paananen (vasemmalla), Pirkko Nikula ja Risto Kousa mukana Euroopan toimintapÀivÀn mielenosoituksessa vuonna 2010.
2010 â 2011
Risto Kousa valitaan FinUnionsin johtajaksi. FinUnions uudistaa uutiskirjeensÀ ja internet- sivustonsa. FinUnions osallistuu EAY:n jÀrjestÀmiin toimintapÀiviin koskien talous- ja työllisyyskriisin vaikutuksia.
2011 FinUnionsin seminaaritoiminta uudistuu.
2012 â 2013
Marianne Muona valitaan FinUnionsin johtajaksi. FinUnionsille laaditaan viestintÀstrategia ja valitaan kÀrkihankkeet kuten kolmikannan vahvistaminen talouspolitiikan ja työllisyyden koordinaatiossa.
VaikuttamistyötÀ tehdÀÀn julkisten hankintojen direktiivin muuttamiseksi.
2013 Lopullisessa julkisten hankintojen direktiivissÀ on työehtoja turvaava sosiaalinen lauseke.
2014 â 2016
Jean-Claude Junckerin komissio aloittaa. Pekka RistelÀ valitaan FinUniosin johtajaksi.
Sosiaalinen Eurooppa nousee isoksi teemaksi. Euroopan komissio tekee ehdotuksen sosiaalisten oikeuksien pilarista.
2016 Euroopan komissio tekee esityksen lÀhetettyjen työntekijöiden tÀytÀntöönpanodirektiivistÀ. Iso-Britannia jÀrjestÀÀ Brexit-ÀÀnestyksen EU-jÀsenyydestÀ.
Ylempien Toimihenkilöiden neuvottelujÀrjestö YTN jatkaa FinUnionsin jÀsenenÀ. Akava jÀttÀytyy pois.
2017 â 2018
Euroopan komissio tekee esityksen sosiaalioikeuksia koskevasta pilarista työelÀmÀn ja hyvinvoinnin parantamiseksi.
Aleksi Kuusisto valitaan FinUnionsin johtajaksi. FinUnionsin toiminnalle pÀÀtetÀÀn neljÀ strategista painopistettÀ muun muassa EMUn kehittÀmiseen vaikuttaminen.
FinUnionsista tulee rekisteröity yhdistys, mikÀ vakauttaa toimintaa.
Kuva: FinUnionsin asiantuntija Tiina Huotari ja johtaja Aleksi Kuusisto Euroopan parlamenttitalon edustalla BrysselissÀ.
Miapetra Kumpula-Natri, Suomen S&D-delegaation vetÀjÀ ja FinUnionsin johtaja Katja Lehto-Komulainen Euroopan parlamentissa.
2019 â 2020
Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana. Ursula von der Leyenin komissio aloittaa. FinUnionsin painopisteisiin valitaan Euroopan komission uudet aloitteet kuten vÀhimmÀispalkka, palkkojen lÀpinÀkyvyyden, alustatyöntekijöiden aseman parantaminen sekÀ työsuojelun kehittÀminen.
Katja Lehto-Komulainen valitaan FinUnionsin johtajaksi. FinUnions jÀrjestÀÀ matalan kynnyksen tilaisuuksia. YTN eroaa FinUnionsista.
1.2.2020 Iso-Britannia eroaa EU-jÀsenyydestÀ.
FinUnions on toiminut 25 vuotta BrysselissÀ ja on tÀrkeÀ osa suomalaista vaikuttamista EU:ssa.
2020 Koronaviruspandemia leviÀÀ Eurooppaan ja muuttaa myös FinUnionsin toimintapoja.
FinUnionsissa on toiminut 30 vuoden aikana 13 johtajaa. Suurin osa heistĂ€ tapaavat FinUnionsin 25-vuotisjuhlan yhteydessĂ€ HelsingissĂ€ joulukuussa 2021. Vasemmalta oikealle: Ari Ă
berg, Jorma Rusanen, Jorma Skippari, Pekka Ahmavaara, Heikki Pohja, Katja Lehto-Komulainen ja Susanna Salovaara.
2021 â 2022
2021 Euroopan komissiolta tulee odotettuja työ- ja sosiaalisektorin asioita koskevia esityksiÀ; Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpano-ohjelma, direktiiviehdotukset palkkatasa-arvon edistÀmisestÀ palkkojen lÀpinÀkyvyyttÀ parantamalla sekÀ alustataloustyöntekijöiden aseman parantamisesta.
FinUnions julkaisee 25-vuotishistoriakirjan, jonka kirjoittaa Oy Spiritus Historiae Ab:n tutkija FM Seppo Tamminen. Kirjan julkistamistilaisuus vietetÀÀn juhlavissa merkeissÀ HelsingissÀ joulukuussa 2021.
2022 FinUnionsin uutena johtajana aloittaa Susanna Salovaara.
Edunvalvontatyö parlamenttiin pÀin tiivistyy, kun vÀhimmÀispalkkoja koskevasta direktiivistÀ kÀydÀÀn kolmikantaneuvotteluja. Direktiivi hyvÀksytÀÀn syksyllÀ 2022. Tanska pÀÀttÀÀ haastaa neuvottelutuloksen ja haastaa EU:n oikeuteen direktiivin oikeusperustasta.
Parlamentin neuvottelija Agnes Jongeriuksesta (S&D, Hollanti) tulee lÀheinen kontakti vÀhimmÀispalkkadirektiivin kolmikantaneuvottelujen aikana, jo siksi, ettÀ muiden pohjoismaisten ay-liikkeiden kanta on mietintöÀ kohtaan kielteinen.
VenÀjÀ hyökkÀÀ Ukrainaan 24. helmikuuta 2022. Turvallisuuden tunne heikentyy Euroopassa.
EletÀÀn edelleen korona-aikoja, ja myös Brysselin toimistolla tehdÀÀn paljon etÀtöitÀ. LÀhikontaktien puutteessa toimisto panostaa viestintÀÀn sosiaaliseen median kautta. FinUnions saa uuden visuaalisen ilmeen ja verkkosivut uusitaan.
ETUC:ssa toiminut varapÀÀsihteeri Esther Lynch nousee pÀÀsihteeriksi.
Sodan ja energiakriisin myötÀ Euroopassa tuloerot ja palkkaköyhyys jatkavat kasvamistaan, mutta myös poliittinen ilmapiiri koventuu. Ammattiliittojen perusoikeuksia vastaan tehdÀÀn hyökkÀyksiÀ ja useamman jÀsenmaan hallituksen listoilla on huomattavia epÀedullisia muutoksia työntekijöiden oikeuksiin. Eurooppalainen ay-liike marssii oikeudenmukaisen työelÀmÀn puolesta Esther Lynchin johdolla Pariisissa lokakuussa 2023.
2023
FinUnionsin toimisto muuttaa vĂ€liaikaisiin tiloihin Manhattanin toimistotiloihin Place Rogierâlla. Toimisto jĂ€ttÀÀ taakseen legendaarisen ay-talon, jossa eurooppalainen ay-liike on toiminut monta kymmentĂ€ vuotta.
ETUC:n kongressi pidetÀÀn toukokuussa 2023 BerliinissÀ, jossa hyvÀksytÀÀn myös tulevien europarlamenttivaalien manifesti. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta valitaan ETUC:n hallituksen varapuheenjohtajaksi.
EU:ssa puhutaan aktiivisesti laajentumisesta ja siitÀ, miten tÀrkeÀ on saattaa Ukraina, Moldova ja Balkanin maat eurooppalaiseen perheeseen. TÀstÀ syystÀ jÀsenyysneuvottelut aloitetaan useiden maiden kanssa.
KevÀÀllĂ€ 2023 Euroopan parlamentti ja neuvosto hyvĂ€ksyvĂ€t palkka-avoimuusdirektiivin. FinUnions tekee töitĂ€ myös Fit for 55 âilmastopaketin sekĂ€ oikeudenmukaisen siirtymĂ€n lainsÀÀdĂ€nnön parissa.
FinUnionsin hallitus vierailee Strasbourgissa syyskuussa 2024 ja sen yhteydessÀ tavataan mm. Euroopan parlamentin uusia meppejÀ. Samanaikaisesti komission puheenjohtajaksi valittu Ursula von der Leyen julkaisee uuden komission kokoonpanon. Kuvassa vasemmalta oikealle: STTK:n kansainvÀlisten asioiden pÀÀllikkö Maria HÀggman, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, europarlamentaarikko ja työllisyysvaliokunnan koordinaattori Estelle Ceulemans (S&D, Belgia), FinUnionsin johtaja Susanna Salovaara. Kuvasta puuttuu SAK:n kansainvÀlisten asioiden pÀÀllikkö Pekka RistelÀ.
2024-2025
2024 FinUnions muuttaa City Centerin tiloihin Rogierin aukion toiselle puolelle. ETUC, ITUC ja ETUI toimivat samassa rakennuksessa. FinUnions jÀrjestÀÀ sidosryhmilleen tupaantuliaiset uusissa tiloissa, ja puheen pitÀÀ komissaari Jutta Urpilainen.
FinUnionsin painopisteisiin kuuluu Euroopan komission aloite eurooppalaisista yritysneuvostoista (EWC-direktiivin tarkistus), jolla turvataan vaikutusmahdollisuuksia työntekijöille työpaikoilla. FinUnions uudistaa kantapaperinsa etÀtyöhön ja oikeuteen olla tavoittamattomissa sekÀ finanssipolitiikan sÀÀntöihin.
Belgian puheenjohtajakaudella edetÀÀn sekÀ alustatyödirektiivin ettÀ yritysvastuulainsÀÀdÀnnön kanssa. EU:n lainsÀÀdÀntöhankkeista mm. tekoÀlyasetus hyvÀksytÀÀn.
KesÀkuun 2024 vaalien jÀlkeen parlamentissa on 720 meppiÀ ja Suomi saa EU-parlamenttiin yhden edustajan lisÀÀ.
Turvallisuuspolitiikka nousee EU-vaalien jÀlkeen kÀrkiteemaksi EU:ssa. Suomen entinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ryhtyy Euroopan unionin selvitysmieheksi, ja esittelee syksyllÀ 2024 raporttinsa EU:n kriisinkestÀvyydestÀ.
Ursula von der Leyenin toinen komissio aloittaa työnsÀ 1.12.2024. Suomen komissaariksi valitaan europarlamentaarikko Henna Virkkunen. Ilmastoasiat saavat uuden komission ohjelmassa vÀhemmÀn tilaa, ja priorisointikohteiksi nousevat kilpailukyky, puhdas energia ja sÀÀntöjen purku.
2025- FinUnions jatkaa toimintaansa suomalaisten palkansaajien etujen ajajana ja sosiaalisen Euroopan puolustajana BrysselissÀ.
Euroopan tulevaisuus on jÀlleen kerran vaakalaudalla. Uusi taloudellinen tilanne ja muutos suurvaltapolitiikassa tuovat uudenlaisia haasteita unionille. Palkansaajat eivÀt saa joutua maksumiehiksi. YhtenÀinen ja vahva Eurooppa on Suomen etu.