Euroopan komissio haluaa pitää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin EU:n sosiaalipolitiikan keskiössä. Heinäkuussa julkaistussa tiedonannossa komissio arvioi, miten vuonna 2021 asetettujen sosiaalisten tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty ja linjaa tulevia toimia. Viesti on kaksijakoinen: työllisyydessä on edetty, mutta köyhyyden vähentämisessä ja aikuisten koulutukseen osallistumisessa unioni on edelleen kaukana tavoitteistaan.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari hyväksyttiin vuonna 2017. Sen 20 periaatetta kattavat muun muassa yhdenvertaiset mahdollisuudet työmarkkinoilla, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalisen suojelun ja osallisuuden. Vuonna 2021 pilarille asetettiin kolme keskeistä tavoitetta vuodelle 2030: vähintään 78 prosentin työllisyysaste 20–64-vuotiaille, vuosittain vähintään 60 prosentin osallistuminen koulutukseen aikuisväestössä sekä köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrän vähentäminen vähintään 15 miljoonalla.

Kahdessa kolmesta tavoitteesta ollaan jäljessä

Komission tuore arvio osoittaa, että sosiaalisten tavoitteiden saavuttaminen vaatii huomattavasti nykyistä enemmän toimia.

Työllisyysaste on noussut lähelle tavoitetta: vuonna 2025 noin 76 prosenttia 20–64-vuotiaista oli työssä. Sen sijaan aikuisten koulutukseen osallistumisessa ollaan selvästi jäljessä: viimeisimpien saatavilla olevien tietojen mukaan vain noin 40 prosenttia aikuisista osallistui koulutukseen, kun tavoite on 60 prosenttia.

Myös köyhyyden vähentämisessä kehitys on liian hidasta. Vuodesta 2019 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrä on vähentynyt vain noin 3,5 miljoonalla, kun vuoden 2030 tavoitteena on 15 miljoonan vähennys. Lisäksi työssäkäyvien köyhyysriski on kasvanut, mikä on huolistuttavaa. Köyhyys on kasvava ongelma myös Suomessa. 

Hyvä työ on paras sosiaalipolitiikka

Komission sitoutuminen sosiaaliseen pilariin on tervetullutta. Sosiaalisten oikeuksien pitäisi kuitenkin näkyä konkreettisina parannuksina ihmisten työssä ja arjessa.

”On hyvä, että komissio vahvistaa tiedonannossa sitoutumisensa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin. Samalla on kuitenkin katsottava tuloksia: kahdessa kolmesta vuoden 2030 päätavoitteesta ollaan edelleen merkittävästi jäljessä. Nyt tarvitaan tavoitteiden lisäksi konkreettisia toimia ja riittäviä investointeja”, FinUnionsin johtaja Susanna Salovaara sanoo.

Hän jatkaa:

”Komission arvio on tärkeä muistutus siitä, että työllisyysmäärät eivät yksin kerro työelämän tilasta. Työpaikkojen laadulla, palkoilla, työehdoilla, osaamisella ja työntekijöiden oikeuksilla on myös väliä”, Salovaara toteaa.

Myös Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC painottaa, että EU:n on muutettava kurssiaan, jos sosiaaliset tavoitteet halutaan saavuttaa. Järjestön mukaan tarvitaan lisää investointeja ja työntekijöiden oikeuksia vahvistavaa lainsäädäntöä. ETUC nostaa esiin myös sen, että miljoonat työntekijät ovat edelleen epävarmoissa ja heikkolaatuisissa töissä ja että liian monelle ei tarjota mahdollisuutta kouluttautua.

Tässä komission tulevalla laadukkaiden työpaikkojen säädöksellä (Quality Jobs Act) on tärkeä rooli. Komissio käynnisti heinäkuussa säädöksestä työmarkkinaosapuolten toisen vaiheen kuulemisen. Tulevan säädöksen on tarkoitus käsitellä muun muassa tekoälyn ja algoritmisen johtamisen vaikutuksia työelämään, työterveyttä ja -turvallisuutta, alihankintaketjuja, vihreää ja digitaalista siirtymää sekä työelämän sääntöjen valvontaa. Kuuleminen jatkuu 28. syyskuuta asti ja komission on tarkoitus esitellä säädösehdotus myöhemmin tänä vuonna.

”Palkansaajaliikkeiden näkökulmasta ratkaisevaa on, että säädöksestä tulee nimensä mukaisesti laadukkaita työpaikkoja vahvistava kokonaisuus – ei pelkkä suositus tai kokoelma hyviä käytäntöjä”, kommentoi Salovaara.

Tekoäly muuttaa työelämää – työntekijöiden oikeuksien on seurattava mukana

Eurooppalainen ay-liike onkin arvostellut komission tähänastisia kauden avauksia liian vaatimattomiksi ja vaatinut kunnianhimoisempaa laadukkaiden työpaikkojen säädöstä. ETUC:n mukaan sitovaa sääntelyä tarvitaan esimerkiksi luomaan turvaa tekoälyn käyttöön työpaikoilla sekä lisäämään työntekijöiden koulutusoikeutta.

Komission tiedonannossa nostetaan esiin tekoälyn vaikutukset työmarkkinoihin. Komissio aikoo perustaa korkean tason asiantuntijaryhmän arvioimaan tekoälyn vaikutuksia työelämään ja tarkastella keinoja, joilla työpaikat voivat ottaa algoritmisen johtamisen välineitä käyttöön vastuullisesti.

Palkansaajaliikkeen näkökulmasta pelkkä tiedon lisääminen tai hyvien käytäntöjen jakaminen ei kuitenkaan riitä.

”Kun algoritmit osallistuvat esimerkiksi työntekijöiden rekrytointiin, työvuorojen suunnitteluun tai suorituksen arviointiin, työntekijöillä pitää olla oikeus tietää, miten päätöksiä tehdään ja miten niiden vaikutuksia valvotaan”, Salovaara painottaa.

Sosiaalinen ja kilpailukykyinen Eurooppa tarvitsee myös rahaa

Seuraavana vuonna Euroopan sosiaalinen pilari täyttääkin 10 vuotta. Sosiaalinen pilari on tuottanut konkreettisia tuloksia silloin, kun sen periaatteet on muutettu sitovaksi lainsäädännöksi. Hyviä esimerkkejä tästä ovat vähimmäispalkkadirektiivi, palkka-avoimuutta koskeva direktiivi ja alustatyödirektiivi.

Oikeuksien lisäksi tarvitaan riittävää rahoitusta. Eurooppalainen ay-liike on nostanut huolestuttavana esiin komission tulevan EU:n pitkän aikavälin budjetin, jossa Euroopan sosiaalirahaston asema itsenäisenä rahoitusvälineenä olisi muuttumassa. ETUC:n mukaan sosiaalirahaston rahoitus on turvattava ja sitä on vahvistettava, sillä se on keskeinen väline köyhyyden torjumisessa, laadukkaiden työpaikkojen luomisessa ja osaamisen kehittämisessä.

”Laadukas työpaikka on yksi parhaista keinoista ehkäistä köyhyyttä ja vahvistaa ihmisten toimeentuloa. EU:n on siksi keskityttävä paitsi siihen, kuinka moni on työssä, myös siihen, millaista työtä ihmiset tekevät ja millä ehdoilla”, Salovaara lisää.

Myös oikeudenmukainen siirtymä digitaaliseen ja vihreään talouteen edellyttää investointeja. Työntekijöiden osaamisen kehittäminen, uudelleenkoulutus ja toimiva sosiaaliturva ovat välttämättömiä, jotta rakennemuutos ei tarkoita epävarmuuden ja eriarvoisuuden lisääntymistä.

Komission omassa tiedonannossa korostetaankin, että laadukkaat työpaikat, toimiva sosiaaliturva, koulutus ja yhdenvertaiset mahdollisuudet vahvistavat myös Euroopan talouden kestävyyttä ja kilpailukykyä.