Moni työllisyyteen liittyvä asia pyörii tällä hetkellä EU:n päätöksentekorattaissa. EU-komissaari Nicolas Schmit vieraili viime viikolla työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa ja antoi ajankohtaiskatsauksen käsittelyssä olevista asioista.

Komissaarin odotettiin puhuvan mm. teemavuodesta, nuorisotyöttömyydestä ja lapsitakuusta, sosiaaliturvapassista, ja EU:n työterveys- ja työturvallisuusstrategian täytäntöönpanosta 2021–2027. Eniten valiokuntajäseniä kuitenkin puhutti vähimmäistoimeentulo ja alustatyöntekijöiden asema EU:ssa.

Puheessaan valiokunnalle komissaari Schmit painotti, kuinka tärkeää on, että lapsista ja nuorista pidetään huolta ja että heille turvataan koulutusmahdollisuuksia, jonka turvin he pääsevät sisälle työelämään ja etenemään elämässä. Hän viittasi myös ukrainalaisiin lapsiin ja nuoriin, jotka EU on vastaanottanut. Hän myös tuomitsi Venäjän tekemiä ukrainalaisten lasten kaappaustapauksia. Kyseessä on sotarikos.

Komission työohjelmassa on kattavasti työllisyyteen ja työturvallisuuteen liittyviä asioita. Hän mainitsi mm. asbestidirektiivin, ja toivoi, että siitä tulee raja-arvoltaan mahdollisimman nopeasti implementoitava direktiivi, jolla on myönteistä vaikutusta ei ainoastaan työntekijöille, vaan myös kansalaisille viitaten tulevaan rakennusbuumiin EU:ssa. 

Huhut kertovat, että parlamentin puolella on syntymässä sopu esittelijän ja varjoesittelijöiden välissä asbestiin altistumisen raja-arvosta. Véronique Trillet-Lenoir’n (Reniew, Ranska) mietinnön odotetaan tulevan äänestykseen työllisyysvaliokuntaan 13. huhtikuuta.

”Toinen hyvin tärkeä aloite komissiolta on ehdotus neuvoston suositukseksi ja tiedonanto työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisesta EU:ssa. Hyvä vuoropuhelu vaatii hyvät työmarkkinasuhteet ja tavoitteena on myös edistää työsopimusneuvotteluja EU-tasolla.”

Suosituksesta keskustellaan parasta aikaa puheenjohtajamaa Ruotsin johdolla.

Komission ohjelmassa on myös mainittu laadukkaiden harjoittelujaksojen laatupuitteiden tarkistaminen. Parlamentti on laatinut oma-aloitemietinnön, jossa vaaditaan komissiolta direktiiviä. Parlamentin työllisyysvaliokunnassa on hiljattain käsitelty esittelijä Monica Semedon (Renew, Luxemburg) oma-aloitemietintöä aiheeseen liittyen. Myös ETUC on kannattanut vahvasti direktiiviä.

Schmit myöntää, että kysymys rahallisesta korvauksesta työharjoitteluiden aikana tulee olemaan keskiössä. Viesti reilusta korvauksesta nousi vahvasti esille jo Euroopan tulevaisuuskonferenssin aikana.

”Korvauksesta on vaikeaa säätää lakisäätäjän näkökulmasta. Silloin kun vuoden 1956 perussopimus solmittiin, kukaan ei ajatellut harjoittelujaksoja, mutta ajat muuttuvat. Yritämme ainakin löytää tien, jolla tämä korvausasia saataisiin käsiteltyä”, hän lupasi.

Schmit myös kertoi, että ehdotus neuvoston suosituksesta yhteisötalouden perusedellytysten kehittämisestä tulee kesäkuussa. Se on tavallaan jatkoa yhteisötalouden toimintasuunnitelmalle, joka auttaa jäsenvaltioita mukauttamaan paremmin politiikkaansa ja lainsäädäntöään yhteisötalouden tarpeisiin kaikilla asiaankuuluvilla aloilla.

”Haluamme varmistaa, että yhteisötaloutta kehitetään tasaisemmin kaikissa EU-maissa ja kaikilla alueilla”, Schmit kommentoi.

Asetus 883/2004 ja EWC-yritysneuvostot nousemassa agendalla

Komissio esittelee myöhemmin tänä vuonna tiedonannon sosiaaliturvan digitalisoinnista vapaan liikkuvuuden ja työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi. Tämä on linkitetty asetuksen 883/2004 tarkistamiseen, joka ei ole useista yrityksistä huolimatta liikkunut vuosiin lainsäätäjien käsissä, mutta mikä on hyvin tärkeä aihe, eli sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittaminen Euroopan unionissa.

”Katsotaan, syntyykö tästä myös uutta intoa 883/2004 asetuksen käsittelyyn. Puheenjohtajamaa Ruotsilla on selvästi ehdotuksia tähän, ja niistä pitää keskustella. Kompromissin löytäminen vaatii kuitenkin paljon töitä. Sosiaaliturvan koordinointi Euroopan tasolla on olennaisen tärkeää”, hän totesi.

Schmit myös mainitsi yritysneuvostot ja meppi Dennis Radtken (EPP, Saksa) tekemän oma-aloitemietinnön ja päätöslauselman parlamentissa.

”Voin ilmoittaa, että olemme lähipäivinä käynnistämässä ensimmäisen osan kaksivaiheisesta kuulemisesta Euroopan yritysneuvostodirektiivin muuttamisesta tai sen tarkistamisesta”, hän kertoi.

Myös työturvallisuus on tärkeä aihe komissaarin mukaan. Asbesti tuli esillä puheen alussa, mutta myös muita syöpää aiheuttavia ja vaarallisia aineita löytyy runsaasti. Syöpä on suurin työperäisten kuolemien syyn aiheuttaja EU:ssa. Vuosittaisista työkuolemista jopa 52 prosenttia johtuu syövistä.

”Karsinogeeneja ja mutageeneja koskevan direktiivin (CMD) tarkistaminen ja sitä myötä raja-arvojen tiukentaminen on tärkeä askel oikeaan suuntaan. Myös kemikaalidirektiiviä aiotaan uusia.”

Komissaarin mukaan Ruotsi järjestää toukokuussa työturvallisuuskonferenssin, jossa keskitytään mielenterveyteen ja psykososiaalisiin riskeihin ja työpaikkojen terveyskysymyksiin. Eikä unohdeta tavoitetta ”nollakuolemaa työssä”.

Schmit kiitti parlamenttia siitä, että se on saavuttanut ”kiinnostavan kannan” alustataloustyöhön liittyvässä mietinnössä italialaismepin Elisabetta Gualminin (S&D) johdolla. Nyt odotetaan, että neuvosto pääsee sopuun omasta kannastaan, jotta trilogineuvottelut voidaan aloittaa. Schmit toivoo, että pysyttäisiin aikataulussa, ja että neuvosto äänestäisi asiasta kesäkuussa.

Puheenjohtajamaa lähetti ehdotustekstin jäsenmaille 17. maaliskuuta, mutta se vuoti myös lehdistölle. Ruotsin versio on hyvin samankaltainen kuin Tšekin ehdotus joulukuussa, jossa seitsemästä kriteeristä vaaditaan edelleen kolmen täyttyvän, jotta työsuhdeolettama aktivoitaisiin. Mm. ETUC pitää huonona asiana sitä, että ehdotus antaa jäsenvaltioille paljon harkintavaltaa, eli myös keinoja olla soveltamatta työsuhdeolettamaa.

Osapuolten on keskityttävä sopimukseen pääsemiseen kolmikantaneuvotteluissa. Aika kuluu, ja direktiivi pitäisi saada maaliin ennen Euroopan parlamentin vaalikauden loppua. Seuraavat europarlamenttivaalit pidetään jo kesäkuussa 2024.

Yhteisissä keskusteluissa parlamentin valiokuntajäsen Kim Van Sparrentak (The Greens, Hollanti) peräänkuulutti vielä yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, mitä mieltä komissaari on puheenjohtajamaan Ruotsin uudesta tekstistä. Hän myös painotti, että on itse iloinen siitä, että parlamentin kanta on kunnianhimoinen.

”Tiedetään, että tilanne neuvostossa on hankala, myös sen takia, että Tšekki ei saavuttanut kompromissia joulukuussa”, Van Sparrentak lisäsi. 

Schmitin vastaus oli varsin lyhyt:

”Olen jo sanonut sen, minkä olen halunnut sanoa tästä aiheesta, mutta en välttämättä ole tyytyväinen tekstiin”, hän totesi diplomaattisesti.

Suositus riittänee

Työllisyysvaliokunta käsitteli maaliskuun alussa komission suositusta vähimmäistoimeentulosta yhdessä neuvoston ja komission kanssa. Siitä syntyi päätöslauselma, jossa valiokunta vaatii komissiolta direktiiviä köyhyyden torjumiseksi EU:ssa. Siksi oli odotettavissa, että asia nousee esille. 

Europarlamentaarikko Agnes Jongerius (S&D, Hollanti) halusi tietää, mikäli voimme vielä tämän vuoden aikana odottaa direktiiviä liittyen vähimmäistoimentuloon. Myös meppikollega Sarah Matthieu (The Green, Belgia) painotti, että parlamentti antaisi tukensa tällaiseen direktiiviin, jos sellainen on tulossa.

Schmit vastasi, että hän on vastaanottanut viestin, mutta sellaista ei ole tiedossa tällä vaalikaudella.

”Ensin suositus pitää saada implementoitua. Sen jälkeen voimme keskustella direktiivistä”, hän totesi.

Työllisyysvaliokunnan keskustelu löytyy nauhoitettuna täältä.