EU:ssa on vaalikauden aikana edistetty työturvallisuus- ja -työsuojeluasioissa, vaikka paljon enemmän olisi vielä tehtävä. Euroopan tasolla on säädetty työsuojelun puitedirektiivi, joka periaatteessa kattaa yleisellä tasolla kaikkien työntekijöiden terveyteen ja työturvallisuuteen liittyvät asiat. Direktiivin nojalla on annettu myös muita täydentäviä direktiivejä erilaisista fyysisen työsuojelun teemoista. Ne tarkentavat, millä tavalla tiettyjä työsuojeluriskiä pitää hallita työssä. 

Vaarallisten aineiden raja-arvojen tiukentaminen 

Vaarallisten aineiden, kuten asbestin ja di-isosyaniittien sekä lyijyn, uudet tiukennetut raja-arvot ovat merkittäviä parannuksia työntekijöille ympäri Eurooppaa. Seuraavaksi jäsenvaltiot saattavat raja-arvot osaksi kansallista lainsäädäntöä kahden vuoden kuluessa. 

Yli 200 000 työntekijää kuolee vuosittain työperäisiin sairauksiin, joista syöpä on suurin työperäisten kuolemien aiheuttaja 52 %:n osuudella tällaisista tapauksista EU:ssa. 80 prosenttia työperäisistä syövistä johtuu asbestista, ja ne aiheuttavat vuosittain 88 000 kuolemaa. Tästä syystä ETUC on pyytänyt Euroopan komissiota työstämään maailmanlaajuista asbestikieltoa yhtenä käytettävistä keinoista.  

Mainitsemisen arvoisia lainsäädäntöpaketteja kaudella ovat mm. asbestialtistumista työssä koskevan direktiivin tarkistus ja kemiallisten tekijöiden direktiivi (CAD). Syöpää tai perimän muutoksia aiheuttaville sekä lisääntymiselle vaarallisille aineille altistumiseen työssä liittyvistä vaaroista annettua direktiiviä (CMR-direktiivi) muutettiin v. 2022 neljännen kerran. Direktiivi kattaa nyt myös lisääntymiselle vaaralliset aineet. 

Asbesti  

Uusilla asbestisäännöillä pyritään suojelemaan työntekijöitä EU-alueella asbestin aiheuttamilta riskeiltä ja havaitsemaan asbestin esiintyminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. EU:ssa päästiin vuoden 2023 aikana yhteisymmärrykseen uusista raja-arvoista. 
Työperäisen altistuksen raja-arvo (OEL) laskee kahden vuoden jälkeen 0,1:stä 0,01:een asbestikuitua/cm³.  Kuuden vuoden kuluttua jäsenmaiden on alennettava altistuksen raja 0,002 asbestikuituun/cm³. Enintään kuuden vuoden siirtymäkauden jälkeen jäsenmaiden on otettava käyttöön nykyaikaisempaa ja herkempää tekniikkaa asbestikuitujen havaitsemiseen. Tämä tekniikka tunnetaan elektronimikroskopiana. 
 
Ay-liike on kehottanut jäsenmaita siirtymään pienempään altistumisen raja-arvoihin nopeammin, kuin mitä direktiivissä määrätään. 

Koska asbestille ei ole olemassa turvallista altistumistasoa, uudet säännöt sisältävät myös luettelon menettelyistä, joiden avulla altistumiselta vältyttäisiin. Tähän liittyy mm. henkilökohtaisten suoja- ja hengityslaitteiden asianmukainen käyttö, vaatteiden turvallinen puhdistus, dekontaminaatiomenettely ja työntekijöiden koulutusvaatimukset.  

Lyijy ja di-isosyaniitit 

EU:ssa altistuu vuosittain noin 50 000–150 000 työntekijää lyijylle ja 4,2 miljoonaa työntekijää di-isosyanaateille. Molempia aineita käytetään laajalti rakennusten uudistamiseen ja paristojen, tuuliturbiinien ja sähköautojen valmistukseen. 

Sekä lyijy ja sen epäorgaanisten yhdisteiden, että di-isosyanaatit ovat avainasemassa vihreässä siirtymässä, mutta lisäksi vaarallisia terveydelle, joten niitä on säänneltävä tiukasti. Vuoden 2024 alussa hyväksyttiin uudet raja-arvot lyijyn altistumiselle ensimmäistä kertaa neljänkymmeneen vuoteen ja di-isosyanaateille ensimmäistä kertaa.  

Tarkistettu direktiivi alentaa lyijyn raja-arvoa seuraavasti: työperäisen altistuksen raja tulee olemaan 0,03 milligrammaan/kuutiometri ja biologisen altistuksen raja 0,15 milligrammaan/kuutiometri (0,15 mg/m3). 

Euroopan komission on direktiivin mukaisesti päivitettävä raja-arvoja viiden vuoden kuluessa suojellakseen erityisesti lisääntymisiässä olevia naisia ja ottaen huomioon uuden tieteellisen tutkimuksen alalla. 

Myönteistä on, että direktiivissä huomioidaan myös menneen altistumisen vaarat. Monet työntekijät ovat altistuneet lyijylle useiden vuosien ajan ja heillä verenkierron lyijypitoisuudet ovat selvästi uusia raja-arvoja korkeampia. Näiden työntekijöiden terveyden suojelemiseksi otetaan käyttöön säännöllisiä lääkärintarkistuksia, jotta voidaan selvittää, voivatko he jatkaa työssään, jossa altistutaan lyijylle.  

Mitä tulee di-isosyanaateille, työperäiseksi kokonaisraja-arvoksi asetetaan 6 µg NCO/m3 (enimmäispitoisuus, jolle työntekijä voi altistua kahdeksan tunnin työpäivän aikana) ja 12 µg NCO/m3 lyhytaikaiselle altistukselle (eli keskimääräinen altistus 15 minuutin aikana). Euroopan komissio tarkistaa nämä rajat vuoteen 2029 mennessä.  

Ay-edustajat, työsuojelutarkastajat ja toimintaohjeet ovat välttämättömiä varmistaakseen, että uudet säännöt/raja-arvot toteutetaan työpaikoilla. Tutustu tarkemmin parannuksiin tällä vaalikaudella eri vaarallisille aineille alla olevan taulukon kautta.  

Taulukko: Euronews. 

Komission työohjelmissa olevia aloitteita 

Vuoden 2023 lopulla tuli tieto, että Euroopan komissio aikoo lykätä tärkeän kemikaalilainsäädännön, REACHin, tarkastelua seuraavalle komissiolle. Tämä on merkittävä takaisku kaikille pyrkimyksille suojella ihmisten terveyttä työssä. 

ETUC ja rakennusalan eurooppalainen yhteisjärjestö EFBWW ovat peräänkuuluttaneet Belgian puheenjohtajakauden aikana asbestidirektiivin, joka säätelee asbestin liittyvät purkutyöt rakennuksissa ympäri Eurooppaa kohta alkavan remonttibuumin aikana. Komissio on kuitenkin ilmoittanut peruuttavansa asbestin seulonta-aloitteen toistaiseksi. 

ETUC vaatii komission työohjelmassa olevien työsuojeluun liittyvien lainsäädäntötoimien viemistä eteenpäin seuraavan toimikauden aikana.  

Lähteet:  
Eurooppalaisen ay-liikkeen vetoomus asbestin seulontadirektiiviä varten

”Nolla kuolemaa työssä”

ETUC lanseerasi vuonna 2022 kampanjansa ”Nolla kuolemaa työssä”, jonka tavoitteena on saada työperäiset onnettomuudet ja sairaudet loppumaan kokonaan. Tapaturmat, jotka johtavat työntekijöiden kuolemaan, ovat edelleen liian yleisiä EU:ssa. Euroopan unionissa kuolee 12 työntekijää työssään jokaisena työpäivänä.    

Suomessa Tapaturmavakuutuskeskus kerää tietoja kuolemaan johtaneista työpaikkatapaturmista. Vuoden 2023 aikana 17 työntekijää menehtyi työtä tehdessä Suomessa. Tämä luku oli edellisvuoteen verrattuna hiukan pienempi (24, eli 22 palkansaajaa ja 2 yrittäjää). Työtapaturmaiset kuolemat ovat olleet hitaassa laskussa Suomessa koko 2000-luvun, mutta vuonna 2022 määrä lähes tuplaantui. 

Euroopan ammattiyhdistysliike haluaa nähdä Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden hallitukset ja työnantajat sitoutuvan tavoitteeseen aidosti ja toteuttavan tarvittavat toimet, jotta nolla kuolemaa työssä saavutettaisiin. Tämä tarkoittaa käytännössä yhteensovitettua ja yhtenäistä ponnistelua työtapaturmien ja ammattitautien estämiseksi, altistumisen lopettamiseksi vaarallisille, mukaan lukien syöpää aiheuttaville aineille. Sen lisäksi työntekijöiden fyysinen ja psyykkinen terveys tulisi ottaa myös lähtökohdaksi työn ja työpaikan suunnittelussa.   

 ”Nolla kuolemaa työssä” löytyy ETUC:n kahdentoista sitoumuksen joukosta järjestön vaaliohjelmasta vuoden 2024 Euroopan parlamentin vaaleja varten. 

Lähteet:
ETUC:n kampanja “Zero Death at Work”.

ETUC:n vaaliohjelma ”A Fair Deal for Workers.

Psykososiaaliset riskitekijät – direktiivi seuraavalla vaalikaudella 

Työelämä on viime vuosien aikana muuttunut ja työn henkinen kuormitus on lisääntynyt koko ajan. Työstä johtuva psykososiaalinen kuormitus on myös koronapandemian aikana lisääntynyt. Psykososiaaliset riskit ja työperäinen stressi kuuluvat työterveyden ja -turvallisuuden haastavimpiin kysymyksiin nykypäivän työelämässä.  

Psykososiaaliset riskit ovat merkittävä ongelma kansanterveyden lisäksi myös kansantaloudelle.  

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto EU-OSHAn verkkosivulla löytyy esimerkkejä psykososiaalisiin riskeihin johtavista työoloista, joita on: 

• liiallinen työkuorma 
• ristiriitaiset vaatimukset ja epäselvä tehtävänkuva 
• heikot mahdollisuudet osallistua työntekijää itseään koskeviin päätöksiin tai vaikuttaa siihen, miten työ tehdään 
• huonosti hallittu organisaation muutos, työn epävarmuus 
• toimimaton viestintä, johdon tai kollegojen tuen puute 
• kiusaaminen tai seksuaalinen häirintä, kolmannen osapuolen käyttämä väkivalta. 

Työperäiseen stressiin liittyvää lainsäädäntöä on tällä hetkellä vain harvoissa jäsenmaissa, ja OSHA:n mukaan vain noin kolmanneksessa työpaikoista on toimintasuunnitelma työperäisen stressin ehkäisemiseksi. Ay-liikkeen mukaan EU-tason sääntely mahdollistaisi ongelmaan tarttumisen laajemmin.  

EU-lainsäädäntöä tarvitaan, koska työnantajat ryhtyvät toimiin psykososiaalisen kuormituksen ehkäisemiseksi, jos lainsäädäntö näin velvoittaa. EU:n oman työterveys- ja työturvallisuusviraston (OSHA) tutkimuksen mukaan 89 %:lle työnantajista lainsäädännön noudattaminen on tärkein syy huolehtia työterveydestä ja -turvallisuudesta.   

Suomalaisten palkansaajajärjestöjen ohella myös Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC esittää EU-direktiiviä psykososiaalisten riskien ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Direktiivissä tulisi ETUC:n mukaan huomioida muun muassa työnjärjestämiseen liittyvät elementit (esim. aikapaineen vähentämiseksi), sosiaaliset näkökohdat (johtaminen, kiusaamisen ja häirinnän ehkäiseminen) ja fyysiset tekijät kuten työolot. Myös työntekijän oikeus olla tavoittamattomissa tulisi ottaa lain piiriin. 

EU:ssa on toimikauden aikana haluttu myös parantaa etätyöhön liittyviä käytäntöjä ja kannustaa työntekijöitä työelämän ja vapaa-ajan väliseen tasapainoiluun. Eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet ovat neuvotelleet EU:n tasolla olevasta sopimuksesta, joka määrittelisi etätyötä sekä työntekijöiden oikeuksia irtautua töistä, mutta neuvottelut kariutuivat. Tästä lisätietoa toisessa infopaperissa, joka käsittelee ”Tulevaisuuden työmarkkinoita”.  

Lähteet:  

ETUC ja korkeakoulutettujen ja ylempien toimihenkilöiden neuvottelukunta Eurocadres kampanjoivat psykososiaalisten kuormitustekijöitä koskevan direktiivin puolesta sivustolla www.endstress.eu Hankkeeseen osallistuvat Suomesta kaikki keskusjärjestöt.  

EU-OSHAn verkkosivusto

FinUnionsin kanta EU:n työsuojelu ja työturvallisuusasioihin.

FinUnionsin kanta “Lainsäädäntöohjelma tarpeen EU:n työsuojelustrategian toimeenpanemiseksi”.