Alustatyödirektiivistä piti tulla eurooppalaisella tasolla historiallinen käännekohta alustataloudessa, jonka kautta työskentelevät itsenäiset ammatinharjoittajat luokiteltaisiin uudelleen työntekijöiksi. Direktiivin kautta nämä hyötyisivät työntekijöiden oikeuksista, kuten esimerkiksi vähimmäispalkasta, työterveyshuollosta, tapaturmavakuutuksesta, palkallisesta lomasta ja eläkekertymästä. Mutta mitä direktiiville tapahtui?

Joulukuussa tiedotimme, miten kolmikantaneuvottelut alustatyödirektiivistä johtivat alustavaan kompromissisopimukseen parlamentin ja neuvoston välillä Espanjan johdolla. Neuvoston piti kokoontua vielä joulun kynnyksellä hyväksymään pj-maan ehdotus, mutta toisin kävi. Äänestystä ei koskaan pidetty, koska enemmistöä ei olisi saavutettu.

Tammikuussa Belgia ryhtyi puheenjohtajakauden ohjelmansa mukaan työstämään kompromissiehdotusta jäsenmaille. Pj-maan viesti on ollut, että alustatyödirektiivi on saatava maaliin, muttei hintaan minkä hyvänsä. Belgia on laatinut lyhyessä ajassa kolme kompromissiehdotusta, jonka jälkeen neuvosto pääsi yhteisymmärrykseen viime perjantaina (26.1.).

Belgian indikaattorivillitys

Agence Europen lähteiden mukaan muokattu mandaatti on sisällöltään lähes identtinen neuvoston viime kesäkuussa Ruotsin johdolla esitetyn näkemyksen kanssa. Työllisyysolettaman laukaisemiseksi tarvittaisiin kolmen indikaattorin toteutumista seitsemästä (Espanjan joulukuussa neuvotellussa tekstissä ehdotettujen kahden viidestä sijaan). Indikaattoreita on myös paljon vaikeampi laukaista kuin Espanjan tekstissä.

Gig Economy julkaisi viikonlopun aikana indikaattorit, jotka mainitaan verkkouutisessa. Nämä ovat:

a) Digitaalinen työalusta määrittää ylärajat palkan tasolle;

b) Digitaalinen työalusta edellyttää, että henkilön, joka tekee työtä alustalla, on noudatettava tiettyjä sääntöjä liittyen ulkonäköön, käyttäytymistä palvelun vastaanottajaa kohtaan tai työn suorittamista koskien;

c) Digitaalinen työalusta valvoo työn suorittamista sähköisesti;

d) Digitaalinen työalusta rajoittaa työtä tekevän vapautta, mukaan lukien sanktiot, järjestää työskentelyään rajoittamalla hänen harkintavaltaansa valita työaikansa tai poissaoloajanjaksonsa;

da) Digitaalinen työalusta rajoittaa työtä tekevän vapautta, mukaan lukien sanktiot, järjestää työskentelyään rajoittamalla hänen harkintavaltaansa hyväksyä tai kieltäytyä tehtävistä;

db) Digitaalinen työalusta rajoittaa työtä tekevän vapautta, mukaan lukien sanktiot, järjestää työskentelyään rajoittamalla hänen harkintavaltaansa käyttää alihankkijoita tai sijaisia;

e) Digitaalinen työalusta rajoittaa mahdollisuutta rakentaa asiakaspohjaa tai tehdä työtä mille tahansa kolmannelle osapuolelle.

Gig Economy epäilee, ettei mikään ruokalähettialusta Euroopassa täyttäisi kolmea näistä indikaattoreista, ja jos he tällä hetkellä täyttävät ne, alustojen ei olisi vaikeaa muuttaa toimintamallejaan niin, että esimerkiksi kuljettaja voisi käyttää ”sijaisia”, mikä tällä hetkellä mahdollistaa laajamittaisen laittoman työskentelyn tilien alivuokraamisen kautta.

Neuvoston mandaatissa on Gig Economyn mukaan useita muita merkittäviä muutoksia verrattuna Espanjan puheenjohtajakaudella neuvoteltuun tekstiin. Siitä puuttuu vaatimus työpaikkatarkastuksista, joita toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on tehtävä. Alusta voi toimia minkä tahansa allekirjoitetun työehtosopimuksen mukaisesti, mikä avaa mahdollisuuden sopimuksille ns.  ”keltaisten ammattiliittojen” kanssa, jotka tunnetusti ajavat työnantajien etua.

Agence Europen tietojen mukaan tekstiin on myös palautettu kappale 31, jonka Euroopan parlamentti kokee ongelmalliseksi. Mikäli henkilö todetaan työntekijäksi, ei ole velvollisuutta soveltaa työsuhdeolettamaa vero- ja sosiaaliturvamenettelyissä, vaikka kansallinen viranomainen olisi toimivaltainen tekemään niin.

Kello tikittää

Osapuolet ovat sopineet uusista kolmikantaneuvotteluista, jotka pidetään tiistaina 30.1. Tiedossa saattaa olla koviakin keskusteluja, sillä monet Euroopan parlamentin esittelijät ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä Belgian uuteen tekstiluonnokseen. Euractive ennakoi myös kovaa vääntöä neuvotteluissa. Vaikka kompromissi saattaa olla kaukana, direktiivi ei ole kuollut. Mutta huonoa diiliä ei myöskään haluta. Ei ainakaan parlamentin puolelta. 

Direktiivin tilanne on epävarma, sillä kesäkuussa pidetyt Euroopan parlamentin vaalit asettavat määräajan toimielinten välisten neuvottelujen päättämiselle helmikuun puoliväliin mennessä. Mikäli kompromissia ei saada aikaan helmikuun puoliväliin mennessä, direktiivi saattaa joutua lainsäädännölliseen limboon.

Nähtäväksi jää, ehtivätkö osapuolet edistää alustatyödirektiiviä vai ei lähiviikkoina. Selvää on, että epävarmoissa olosuhteissa työskentelevät alustatyöntekijät tarvitsisivat direktiivin, joka aidosti parantaisi heidän asemaansa sekä työmarkkinoilla että heidän työolojaan.