Susanna Salovaara

johtaja, FinUnions

Tämä on se aika vuodesta, kun itsestäkin alkaa tuntua kesältä. Vaikka juhannusta ei varsinaisesti täällä Belgiassa vietetäkään, on se henkisesti kesäfiiliksen tuoja. Suomi vetäytyy pikkuhiljaa lomamoodiin ja täälläkin alkaa viimeisten kiireisten viikkojen puserrukset.

Kulunut kevätkausi oli todella tapahtumarikas, mutta henkisesti melko raskas. Vaikka työllisyysasioissa edettiin hyvää vauhtia ja tulos löydettiin myös vähimmäispalkkadirektiivin suhteen, suurimman huomion vei tietenkin Venäjän aloittama sota Ukrainassa ja sen nopeat vaikutukset Euroopan unioniin monella eri politiikkasaralla. Maailmanjärjestys muuttui hyvin nopeasti ja elämme edelleen hyvin epätietoisessa tilassa, jossa asioiden ennakointi on lähes mahdotonta. Voidaan kuitenkin tyytyväisenä katsoa, että sota suoristi EU-rivit hyvin nopeasti. Toivotaan, että tällainen karmiva muistutus siitä, miksi EU alun perin luotiin, pitää rivejä suorina ja rakentaa kompromissikykyä.

Edistystä työllisyysasioissa Ranskan puheenjohtajuudella

Vähimmäispalkkadirektiivin saattaminen maaliin oli EU:n tasolla iso asia. Direktiivissä pyritään vahvistamaan sopimusneuvottelujen asemaa ja tekstiin onkin kirjattu, että niiden jäsenvaltioiden, joilla työehtosopimusjärjestelmä ei kata yli 80 prosenttia työntekijöistä, tulisi tarkastella miten parempaan järjestäytymiseen päästään. Jäsenvaltioilla on raportointivelvollisuus komissiolle, joka tukee neuvottelujärjestelmää hyvin vahvasti. Vähimmäispalkkadirektiivillä ei ole välittömiä seuraamuksia Suomessa, juurikin neuvottelujärjestelmämme kattavuuden takia. Ehkä tämä kuitenkin toimii hyvänä muistutuksena siitä, miten hyvä järjestelmä meillä on, ja ettei sitä pitäisi aktiivisesti sisäisesti rampauttaa.

Heinäkuun alussa Tšekki nappaa puheenjohtajamaan viestikapulan. Valitettavasti se ei ole, jo resurssiensa puitteissa, ottamassa aktiivista otetta työllisyysasioissa. Sen kontolle siirtyy mm. palkka-avoimuusdirektiivi, johon liittyen Ranska aloittaa ensimmäiset kolmikantaneuvottelut kesäkuun lopussa. Tšekin määrittelemä aikataulu on kuitenkin tahdittamassa neuvottelut tahdille ”yksi kokous kuukaudessa”, joten direktiivin saattamista maaliin Tšekin puheenjohtajakaudella ei juurikaan pidetä realistisena.

Alustatyö ja yritysten vastuullisuus suurennuslasin alle syksyllä

Syksyn kuumiksi aiheiksi ovat nousemassa alustataloustyöntekijöiden direktiivi sekä yritysvastuulaki. Alustatalousdirektiivissä on alkamassa ns. varjokokoukset, eli parlamentin eri poliittisten ryhmien nimeämien vastuumeppien kokoukset. Niissä otetaan huomioon jätetyt tarkistusehdotukset ja yritetään löytää kompromissi mahdollisimman moneen asiaan. Tässä on odotettavissa kyllä melkoinen taistelu, koska isot, ja pienemmätkin, alustat ovat vahvistaneet asemiaan edunvalvonnassa EU-tasolla. Vaikkei varmaan lobbariarmeijasta voidakaan puhua, niin vahvasta vaikuttamisesta joka tapauksessa. Euroopan ammatillinen yhteistyöjärjestö ETUC ja kansalliset organisaatiot ovat tuoneet kantaansa aktiivisesti esiin.

Toinen merkittävä syksyn projekti tulee olemaan yritysvastuulaki tai ”direktiivi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta”, kuten sen virallinen nimi kuuluu. Tämä nousi suomalaissilmissä merkittävästi tärkeämmäksi EU-aloitteeksi, kun tietyt tahot blokkasivat Suomen oman yritysvastuulain valmistelun. Komission ehdotus tuli ulos vähän pannukakkuna, mutta Euroopan parlamentin jäsenet ovat jo aiemmin antaneet signaaleja vaatimuksesta vahvan vastuullisuuden puolesta, joten toivomme, että teksti muotoutuu vahvemmaksi parlamentin käsittelyssä.

Vaikka ostovoiman heikkeneminen nopean inflaation myötä, energiakriisin partaalla olo ja epävakaa turvallisuustilanne hiillostavat eurooppalaisia, toivotaan, että meistä jokainen saa ladata akkujaan kesällä ja palata virkistäytyneenä tasaisempaan syksyyn.

Oikein hyvää kesää FinUnionsin toimistolta!