Kansainvälisen naistenpäivän lähestyessä sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja sukupuolten välisten palkkaerojen poistaminen nostetaan perinteisesti pinnalle. Missä mennään tällä hetkellä ja mitä tehdään, jotta tasa-arvo toteutuu EU:n jäsenmaissa?

Edistystä tällä saralla tapahtuu pienin askelin. Tilastot näyttävät edelleen, että naisten ja miesten välinen epätasa-arvo ei ole poistunut. Työmarkkinoilla eron voi huomata palkoissa: naiset ansaitsevat edelleen vähemmän kuin miehet EU:ssa.

Palkkaerojen kaventaminen keskeinen tasa-arvokysymys

Jo Rooman sopimuksessa vuonna 1957 säädettiin periaatteesta, jonka mukaan naisille ja miehille tulee maksaa samasta työstä samaa palkkaa. Sukupuolten välinen palkkaero on kuitenkin edelleen olemassa, eikä se ole viimeisten vuosien aikana pienentynyt.

Euroopan unionin tilastotoimisto Eurostat julkaisi maaliskuun alussa uusimmat tiedot sukupuolten palkkaerosta Euroopassa. Tilastojen mukaan naiset ansaitsivat EU:ssa keskimäärin 12,7 prosenttia vähemmän kuin miehet vuonna 2021. Tämä on hieman vähemmän kuin vuonna 2020 (13 prosenttia).

Sukupuolten välisen palkkaeron torjunnassa eniten jäljessä muita maita ovat Viro (20,5 prosenttia) ja saksankieliset maat: Itävalta (18,8 prosenttia), Sveitsi (17,7 prosenttia) ja Saksa (17,6 prosenttia). Luxemburg on ensimmäisenä Euroopan maana onnistunut kaventamaan palkkakuilun parhaiten, sillä maan naiset ansaitsevat keskimäärin 0,2 prosenttia enemmän kuin miehet. Palkkaero on Suomessa suurempi kuin EU-maissa keskimäärin (16,5 prosenttia). Suomi on hiukan parantanut tilastojaan kahdella prosenttiyksiköllä vuodessa (16,7 prosenttia v. 2020), mutta kehitys voisi olla huomattavasti nopeampi.

Pieni palkkaero sukupuolten välillä ei välttämättä tarkoita tasa-arvoisempia työmarkkinoita. Joissakin EU-maissa pieni palkkaero johtuu naisten vähäisestä osallistumisesta työelämään. Suuret palkkaerot puolestaan selittyvät monissa maissa naisten suurella osuudella osa-aikatöissä tai sukupuolittuneilla ammattivalinnoilla.

Keskimäärin naiset tekevät enemmän palkatonta työtä (esimerkiksi kotitöitä ja lastenhoitoa) ja miehet palkkatyötä. Yksi merkittävä syy sukupuolten väliseen palkkakuiluun on naisten yliedustus keskimääräistä matalapalkkaisemmilla sektoreilla ja aliedustus korkeasti palkatuissa tehtävissä. Sukupuolten palkkaero myös kasvaa iän myötä. Osittain kasvu voi johtua naisten pitämistä tauoista työelämästä, joskin jäsenmaiden välillä on eroja tässä trendissä. Palkkakuilun vuoksi naisilla on miehiä suurempi riski elää köyhyydessä myös vanhempana.

Sukupuolten välisten perusteettomien palkkaerojen taustalla on todetusti useita syitä. Siksi palkkaeron poistaminen vaatii useita samanaikaisia keinoja. Palkkatasa-arvon edistäminen kansallisella tasolla edellyttää muun muassa palkka-avoimuuden edistämistä, palkkausjärjestelmien kehittämistä ja perhevapaiden tasaisempaa jakautumista vanhempien kesken. Palkansaajajärjestöjen mukaan palkkatasa-arvo on mahdollista saavuttaa. Se vaatii aitoa tahtotilaa, sitoutumista ja panostusta.

Direktiivit konkreettisia edistysaskeleita

EU on äskettäin nähnyt useita merkittäviä edistysaskeleita sukupuolten tasa-arvon edistämisessä. Vuoden 2022 lopussa Eurooppa-neuvosto ja Euroopan parlamentti pääsi sopuun direktiivistä, joka edistää palkka-avoimuutta työpaikoilla. Sen tavoitteena on auttaa pienentämään sukupuolten välistä palkkakuilua jäsenmaissa. Tällä hetkellä direktiivi on implementointivaiheessa ja tulee osaksi kansallista lainsäädäntöä v. 2026.

Kaksi muuta yhtä merkittävää askelta otettiin hyväksymällä direktiivi riittävistä vähimmäispalkoista (ottaen huomioon, että naiset muodostavat 60 prosenttia vähimmäispalkan saajista) ja direktiiviä, jolla parannetaan sukupuolten välistä tasapainoa pörssiyhtiöiden johtajien keskuudessa. Viimeksi mainitulla direktiivillä varmistetaan, että vuodesta 2026 alkaen vähintään 40 prosenttia hallituksen ulkopuolisista johtajista on aliedustetun sukupuolen edustajia tai vähintään 33 prosenttia hallituksen ulkopuolisista johtajista mukaan laskettuna yhtiön johtaja.

Tutustu EU:n tasa-arvotyöhön mm. ajatushautomo FEPS:n julkaisussa The EU and gender equality.