Maria Häggman

Kansainvälisten asioiden päällikkö, STTK

Palkansaajien kannattaa olla hereillä EU-vaaleissa, sillä työelämänäkökulmasta katsottuna saattaa olla syytä huoleen. Kun nykyinen komissio nimitettiin, poliittinen kompromissi suosi työelämän oikeuksien edistämistä ja vihreitä arvoja. Muuttuneessa maailmantilanteessa toisenlaiset arvot voivat päästä etusijalle.

Ursula von der Leyenin komissio on kuluneen viisivuotiskauden aikana ollut palkansaajan ystävä. Unionin kehittämisessä on ollut kokonaisvisio, jossa talouden rinnalla sosiaalista ulottuvuutta on viety eteenpäin. Työelämän osalta työmarkkinaosapuolten roolia on korostettu ja vuoropuhelua – niin sanottua sosiaalista dialogia – on aktiivisesti pyritty tukemaan sekä kansallisella että EU-tasolla.

Työelämää on kehitetty myös edistämällä sosiaalisten oikeuksien pilarin eri osa-alueita ja liittämällä siihen konkreettinen toimintasuunnitelma, joka muodostuu yhteisistä EU-tason tavoitteista ja lukuisista lainsäädäntöhankkeista. Toimintasuunnitelmassa EU-maat Suomi mukaan lukien sitoutuvat yhteisiin työllisyys- ja aikuiskoulutustavoitteisiin sekä köyhyyden vähentämiseen vuoteen 2030 mennessä. Johtava ajatus on, että ihmisen on voitava luottaa omien oikeuksiensa toteutumiseen sekä turvaan ja huolenpitoon muuttuvissa elämäntilanteissa, esimerkiksi vanhemmuuden, sairauden tai vanhuuden sattuessa kohdalle.

Työelämän kannalta merkittäviä direktiivejä

Yksi merkittävimmistä saavutuksista päättyvällä parlamenttikaudella on eurooppalainen vähimmäispalkkadirektiivi, jonka on tarkoitus varmistaa kaikille eurooppalaisille säällinen vähimmäispalkka. Direktiivillä pyritään vahvistamaan työehtosopimusneuvottelujen rakenteita jäsenmaissa ja lisäämään niiden kattavuutta. Se nähdään tehokkaimpana keinona torjua työssäkäyvien köyhyyttä ja parantaa työoloja. Direktiivi toimii turvana myös Suomen palkansaajille. Jos työehtosopimusten kattavuus tippuisi alle 80 prosentin, valtio on velvoitettu luomaan toimintasuunnitelman asian korjaamiseksi.  

Toinen merkittävä saavutus oli sopu eurooppalaisesta palkka-avoimuusdirektiivistä, jolla puututaan palkkasyrjintään ja pyritään poistamaan sukupuolten välisiä palkkaeroja. Direktiivi oli tärkeä suomalaisille palkansaajille, koska kansallinen palkka-avoimuutta vahvistava kolmikantatyöryhmä ei kyennyt viemään työtään loppuun. Naisten ja miesten välinen palkkaero Suomessa on edelleen 16 prosenttia, joten tällä alueella työtä riittää myös tulevaisuudessa.

Toimikauden lopussa onnistuttiin myös – haasteista huolimatta – luomaan pelisäännöt digitaalisilla alustoilla toimiville yrityksille alustatyödirektiivillä, jonka tarkoitus on vahvistaa alustatyössä toimivien oikeussuojaa, työoloja ja työehtoja. Ennen vaalitaukoa hyväksyttiin myös yritysvastuudirektiivi ja pakkotyöllä tuotettujen tuotteiden kieltämisasetus.

Mitä tulevalla vaalikaudella on odotettavissa?

Suomen palkansaajien näkökulmasta komission työ on ollut myönteistä ja sitä on syytä jatkaa. Seuraavan komission työohjelma neuvotellaan EU-vaalien tuloksen pohjalta ja siinä määritetään, millä kunnianhimon tasolla työelämän ja sosiaalisten oikeuksien kehittämistä jatketaan seuraavat viisi vuotta.

Kun komissio ja parlamentti vaalien jälkeen vaihtuvat, kesken olevat lainsäädäntöhankkeet siirtyvät seuraavalle kaudelle. Työelämän osalta näitä kesken olevia hankkeita ovat aloite etätyöstä ja työntekijän oikeudesta olla tavoittamattomissa, josta komissio parhaillaan kuulee työmarkkinaosapuolia sekä eurooppalaisen yritysneuvostodirektiivin (EWC) uudistaminen, jonka käsittely on aloitettu sekä parlamentin että neuvoston puolella. Lisäksi tarve olisi säädellä myös esimerkiksi tekoälyn vaikutuksista ja käytöstä työelämässä sekä psykososiaalisen kuormituksen hallinnasta.

Palkansaaja: Käytä ääntäsi 9.6. ja äänestä työelämämyönteisiä ehdokkaita

Työelämää ja sosiaalisten oikeuksien pilaria kehittämällä luodaan konkreettista hyötyä EU-kansalaisten työ- ja arkielämään. Samalla varmistetaan sisämarkkinoiden reilut pelisäännöt. Työelämän lainsäädäntö ja EU:n sopimus- ja neuvottelujärjestelmän vahvistuminen ovat hyödyksi suomalaisille palkansaajille, koska ne täydentävät oikeusturvaamme ja antavat suomalaisille oikeuksia koko EU:n alueella. Se on entistäkin tärkeämpää ajassa, jolloin työelämän oikeuksia ja kolmikantaisen lainsäädäntövalmistelun edellytyksiä pyritään heikentämään kotimaassamme.

Palkansaajien kannattaa olla hereillä, sillä työelämänäkökulmasta saattaa olla syytä huoleen. Euroopan muuttuneen poliittisen tilanteen ja mielipidemittausten perusteella kehitys ei välttämättä jatku yhtä myönteisenä ensi kaudella. Kun nykyinen komissio nimitettiin, poliittinen kompromissi suosi työelämän oikeuksien edistämistä ja vihreitä arvoja. Muuttuneessa maailmantilanteessa toisenlaiset arvot voivat päästä etusijalle. 

Tulevilla EU-vaaleilla on suuri merkitys siihen, miten EU onnistuu vastaamaan ympäröivän maailman asettamiin haasteisiin ja omiin sisäisiin ongelmiinsa. Kiristyneessä tilanteessa Suomelle ja Suomen palkansaajille on keskeistä myös se, että EU pyrkii olemaan yhtenäinen ja vaalii tarkasti omaa arvopohjaansa.

Kirjoittaja vastaa STTK:n kansainvälisestä yhteistyöstä ja EU-edunvalvonnan valmistelusta ja koordinoimisesta.

FinUnionsin uudessa blogisarjassa esitellään EU:n keskeiset työelämähankkeet ja vaalikauden saavutukset.