Haku
Haulla "obtendo uma conta Omi ☞ acc6.top" löytyi 163 tulosta.
Hakutulokset
EU-vaalit 2024: Kohti konservatiivisempaa EU-politiikkaa?
Uutiset
ETUC vaatii vahvempia toimia EU:lta Gazassa tapahtuvien ihmisoikeusloukkaamisten takia
Uutiset
KEY, KEY-Finland ja FinUnions
30 vuotta palkansaajien asialla Brysselissä
Suomalaisella ay-liikkeellä on ollut tärkeä rooli Suomen saamisessa mukaan Euroopan yhdentymiseen ja Suomen EU-jäsenyyden varmistamisessa. Suomalaiset palkansaajakeskusjärjestöt ymmärsivät varhain, että Suomen on oltava mukana siellä missä päätöksiä tehdään.
1985 – 1989
EY:n Valkoinen kirja julkaistaan. Työ Länsi-Euroopan sisämarkkinoiden synnyttämiseksi käynnistyy.
1986 Single European Act, Suomesta tulee EFTA:n täysjäsen.
1987 Ulkoministeriön EFTA/EY-valmistelujaosto perustetaan.
1988 Hallituksen selonteko Länsi-Euroopan yhdentymisestä.
Keskustelut ay-liikkeen tiedontarpeesta integraation osalta käynnistyy.
1989 Suomen hallituksen tiedonanto tulevista ETA-neuvotteluista.
TEPE Teollisuuden palkansaajien Eurooppa-projekti perustetaan.
1990 – 1991
Palkansaajakeskusjärjestöt, SAK, TVK, Akava ja STTK perustivat syksyllä 1990 hankkeen nimeltä Keskusjärjestöjen Eurooppa-yhteistyö, KEY. Sen tehtävänä oli kerätä ja jakaa tietoa Euroopan integraatiosta sekä EY:n ja EFTA-maiden käymien ETA-neuvotteluiden etenemisestä.
1990 ETA-neuvottelut käynnistyvät, EY:n Schengen-sopimus syntyy.
1991 Suomessa alkaa talouslama, EY ja EFTA hyväksyvät ETA-sopimuksen.
KEYn toiminta alkaa, Pekka O. Aro valitaan johtajaksi, KEY perustaa yhteysryhmän ja KEY Tiedotteen.
1992 – 1993
Suomi hakee EY:n jäsenyyttä. Maastrichtin sopimus tulee voimaan ja EY avaa jäsenyysneuvottelut
Suomen kanssa.
1992 KEYn toimintaa päätetään jatkaa, Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK tekee konkurssin, Pekka Ahmavaara valitaan KEYn johtajaksi.
1993 Suomi neuvottelee EY-jäsenyydestä. ETA-sopimuksen lainsäädännön valmistelun ja EY-neuvottelujen seuranta.
1994 – 1995
ETA-sopimus tulee voimaan 1.1.1994. Suomi ja EU saavat neuvottelutuloksen jäsenyydestä. Syksyllä 1994 järjestetään neuvoa-antava kansanäänestys EU-jäsenyydestä ja enemmistö hyväksyy EU-jäsenyyden ja eduskunta vahvistaa sen. Suomesta tulee EU:n jäsen 1.1.1995.
SAK, STTK ja Akava päättävät perustaa Brysseliin yhteisen toimiston, jonka tehtävänä on seurata palkansaajia koskevien asioiden kehitystä ja tiedottaa siitä Suomeen. KEY-Finland nimen saanut toimisto avaa ovensa helmikuun alussa 1995 Kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen talossa.
1995 Euroopan komission puheenjohtajaksi tulee Jacques Delorsin jälkeen Jacques Santer.
1996 – 1997
Suomi osallistuu ensimmäisen kerran hallitusten väliseen konferenssiin (HVK).
Heikki Pohja valitaan KEY-Finlandin johtajaksi. Nyt toimisto panostaa tiedotukseen.
1997 EAY (ETUC) perustaa yhteysryhmän, KEY-Finland perustaa EU-Kolmion.
1998 KEY-Finland seuraa työllisyyttä ja sosiaalista dialogia koskevia direktiivejä,
toimisto järjestää 56 ryhmälle ohjelmat Brysselissä.
1999 – 2003
Amsterdamin sopimus tulee voimaan. Suomi toimii ensimmäistä kertaa EU:n puheenjohtajana 1999.
Romano Prodin komissio aloittaa.
EAY:n (ETUCin) kongressi järjestetään kesäkuussa 1999 Helsingissä.
2001 Jorma Skippari valitaan KEY-Finlandin johtajaksi, KEY-Finland viettää 10-vuotisjuhlat.
2002 EMU:n kolmas vaihe tuo yhteisen valuutan.
2003 KEY-Finland vierailee Tallinnassa. Viro otetaan mukaan KEY-Finlandin tiedotukseen.
2004 – 2006
EU laajenee 10 valtiolla. Josè Manuel Barroson komissio aloittaa.
2006 Suomi toimii kolmatta kertaa EU:n puheenjohtajamaana.
Jarmo Lähteenmäki valitaan KEY-Finlandin johtajaksi.
KEY-Finlandille laaditaan johtosääntö ja päätös tehdään uudesta toimintamallista.
Kuva: Vasemmalta FinUnionsin Ari Åberg, Kuntaliiton Hannele Häkkinen, EK:n Ulla Sirkeinen, FinUnionsin Jorma Rusanen, Suomen EU-edustuston pysyvän edustajan sijainen Marja Rislakki, Suomen EU-edustuston pysyvän edustaja Jan Store ja MTK:n Tapio Kytölä.
2007 – 2009
KEY-Finlandin nimi vaihtuu ja käyttöön otettiin nimi FinUnions. Jorma Rusanen ja Ari Åberg valitaan FinUnionsin johtajiksi. Tiedotustoiminnan rinnalle nostetaan vahvemmin vaikuttamista Euroopan parlamentin jäseniin. FinUnions osallistuu EY-tuomioistuimessa käsiteltävänä olleeseen Viking Linen ja Merimies-Unionin tapaukseen liittyvään vaikuttamistoimintaan. EY-tuomioistuin vahvistaa tuomiossaan lakko-oikeuden kuuluvan EU:n perusoikeuksiin.
2008 Finanssikriisi alkaa. EU:hun liittyy kaksi uutta jäsenmaata; Bulgaria ja Romania. FinUnions ahkeroi työaikadirektiivin parantamiseksi.
2009 Lissabonin sopimus tulee voimaan, joka lisää Euroopan parlamentin toimivaltaa.
SAK, STTK ja Akava päättävät palata yhden johtajan toimintamalliin.
Reijo Paananen (vasemmalla), Pirkko Nikula ja Risto Kousa mukana Euroopan toimintapäivän mielenosoituksessa vuonna 2010.
2010 – 2011
Risto Kousa valitaan FinUnionsin johtajaksi. FinUnions uudistaa uutiskirjeensä ja internet- sivustonsa. FinUnions osallistuu EAY:n järjestämiin toimintapäiviin koskien talous- ja työllisyyskriisin vaikutuksia.
2011 FinUnionsin seminaaritoiminta uudistuu.
2012 – 2013
Marianne Muona valitaan FinUnionsin johtajaksi. FinUnionsille laaditaan viestintästrategia ja valitaan kärkihankkeet kuten kolmikannan vahvistaminen talouspolitiikan ja työllisyyden koordinaatiossa.
Vaikuttamistyötä tehdään julkisten hankintojen direktiivin muuttamiseksi.
2013 Lopullisessa julkisten hankintojen direktiivissä on työehtoja turvaava sosiaalinen lauseke.
2014 – 2016
Jean-Claude Junckerin komissio aloittaa. Pekka Ristelä valitaan FinUniosin johtajaksi.
Sosiaalinen Eurooppa nousee isoksi teemaksi. Euroopan komissio tekee ehdotuksen sosiaalisten oikeuksien pilarista.
2016 Euroopan komissio tekee esityksen lähetettyjen työntekijöiden täytäntöönpanodirektiivistä. Iso-Britannia järjestää Brexit-äänestyksen EU-jäsenyydestä.
Ylempien Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN jatkaa FinUnionsin jäsenenä. Akava jättäytyy pois.
2017 – 2018
Euroopan komissio tekee esityksen sosiaalioikeuksia koskevasta pilarista työelämän ja hyvinvoinnin parantamiseksi.
Aleksi Kuusisto valitaan FinUnionsin johtajaksi. FinUnionsin toiminnalle päätetään neljä strategista painopistettä muun muassa EMUn kehittämiseen vaikuttaminen.
FinUnionsista tulee rekisteröity yhdistys, mikä vakauttaa toimintaa.
Kuva: FinUnionsin asiantuntija Tiina Huotari ja johtaja Aleksi Kuusisto Euroopan parlamenttitalon edustalla Brysselissä.
Miapetra Kumpula-Natri, Suomen S&D-delegaation vetäjä ja FinUnionsin johtaja Katja Lehto-Komulainen Euroopan parlamentissa.
2019 – 2020
Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana. Ursula von der Leyenin komissio aloittaa. FinUnionsin painopisteisiin valitaan Euroopan komission uudet aloitteet kuten vähimmäispalkka, palkkojen läpinäkyvyyden, alustatyöntekijöiden aseman parantaminen sekä työsuojelun kehittäminen.
Katja Lehto-Komulainen valitaan FinUnionsin johtajaksi. FinUnions järjestää matalan kynnyksen tilaisuuksia. YTN eroaa FinUnionsista.
1.2.2020 Iso-Britannia eroaa EU-jäsenyydestä.
FinUnions on toiminut 25 vuotta Brysselissä ja on tärkeä osa suomalaista vaikuttamista EU:ssa.
2020 Koronaviruspandemia leviää Eurooppaan ja muuttaa myös FinUnionsin toimintapoja.
FinUnionsissa on toiminut 30 vuoden aikana 13 johtajaa. Suurin osa heistä tapaavat FinUnionsin 25-vuotisjuhlan yhteydessä Helsingissä joulukuussa 2021. Vasemmalta oikealle: Ari Åberg, Jorma Rusanen, Jorma Skippari, Pekka Ahmavaara, Heikki Pohja, Katja Lehto-Komulainen ja Susanna Salovaara.
2021 – 2022
2021 Euroopan komissiolta tulee odotettuja työ- ja sosiaalisektorin asioita koskevia esityksiä; Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpano-ohjelma, direktiiviehdotukset palkkatasa-arvon edistämisestä palkkojen läpinäkyvyyttä parantamalla sekä alustataloustyöntekijöiden aseman parantamisesta.
FinUnions julkaisee 25-vuotishistoriakirjan, jonka kirjoittaa Oy Spiritus Historiae Ab:n tutkija FM Seppo Tamminen. Kirjan julkistamistilaisuus vietetään juhlavissa merkeissä Helsingissä joulukuussa 2021.
2022 FinUnionsin uutena johtajana aloittaa Susanna Salovaara.
Edunvalvontatyö parlamenttiin päin tiivistyy, kun vähimmäispalkkoja koskevasta direktiivistä käydään kolmikantaneuvotteluja. Direktiivi hyväksytään syksyllä 2022. Tanska päättää haastaa neuvottelutuloksen ja haastaa EU:n oikeuteen direktiivin oikeusperustasta.
Parlamentin neuvottelija Agnes Jongeriuksesta (S&D, Hollanti) tulee läheinen kontakti vähimmäispalkkadirektiivin kolmikantaneuvottelujen aikana, jo siksi, että muiden pohjoismaisten ay-liikkeiden kanta on mietintöä kohtaan kielteinen.
Venäjä hyökkää Ukrainaan 24. helmikuuta 2022. Turvallisuuden tunne heikentyy Euroopassa.
Eletään edelleen korona-aikoja, ja myös Brysselin toimistolla tehdään paljon etätöitä. Lähikontaktien puutteessa toimisto panostaa viestintään sosiaaliseen median kautta. FinUnions saa uuden visuaalisen ilmeen ja verkkosivut uusitaan.
ETUC:ssa toiminut varapääsihteeri Esther Lynch nousee pääsihteeriksi.
Sodan ja energiakriisin myötä Euroopassa tuloerot ja palkkaköyhyys jatkavat kasvamistaan, mutta myös poliittinen ilmapiiri koventuu. Ammattiliittojen perusoikeuksia vastaan tehdään hyökkäyksiä ja useamman jäsenmaan hallituksen listoilla on huomattavia epäedullisia muutoksia työntekijöiden oikeuksiin. Eurooppalainen ay-liike marssii oikeudenmukaisen työelämän puolesta Esther Lynchin johdolla Pariisissa lokakuussa 2023.
2023
FinUnionsin toimisto muuttaa väliaikaisiin tiloihin Manhattanin toimistotiloihin Place Rogier’lla. Toimisto jättää taakseen legendaarisen ay-talon, jossa eurooppalainen ay-liike on toiminut monta kymmentä vuotta.
ETUC:n kongressi pidetään toukokuussa 2023 Berliinissä, jossa hyväksytään myös tulevien europarlamenttivaalien manifesti. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta valitaan ETUC:n hallituksen varapuheenjohtajaksi.
EU:ssa puhutaan aktiivisesti laajentumisesta ja siitä, miten tärkeä on saattaa Ukraina, Moldova ja Balkanin maat eurooppalaiseen perheeseen. Tästä syystä jäsenyysneuvottelut aloitetaan useiden maiden kanssa.
Keväällä 2023 Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät palkka-avoimuusdirektiivin. FinUnions tekee töitä myös Fit for 55 –ilmastopaketin sekä oikeudenmukaisen siirtymän lainsäädännön parissa.
FinUnionsin hallitus vierailee Strasbourgissa syyskuussa 2024 ja sen yhteydessä tavataan mm. Euroopan parlamentin uusia meppejä. Samanaikaisesti komission puheenjohtajaksi valittu Ursula von der Leyen julkaisee uuden komission kokoonpanon. Kuvassa vasemmalta oikealle: STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Maria Häggman, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, europarlamentaarikko ja työllisyysvaliokunnan koordinaattori Estelle Ceulemans (S&D, Belgia), FinUnionsin johtaja Susanna Salovaara. Kuvasta puuttuu SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä.
2024-2025
2024 FinUnions muuttaa City Centerin tiloihin Rogierin aukion toiselle puolelle. ETUC, ITUC ja ETUI toimivat samassa rakennuksessa. FinUnions järjestää sidosryhmilleen tupaantuliaiset uusissa tiloissa, ja puheen pitää komissaari Jutta Urpilainen.
FinUnionsin painopisteisiin kuuluu Euroopan komission aloite eurooppalaisista yritysneuvostoista (EWC-direktiivin tarkistus), jolla turvataan vaikutusmahdollisuuksia työntekijöille työpaikoilla. FinUnions uudistaa kantapaperinsa etätyöhön ja oikeuteen olla tavoittamattomissa sekä finanssipolitiikan sääntöihin.
Belgian puheenjohtajakaudella edetään sekä alustatyödirektiivin että yritysvastuulainsäädännön kanssa. EU:n lainsäädäntöhankkeista mm. tekoälyasetus hyväksytään.
Kesäkuun 2024 vaalien jälkeen parlamentissa on 720 meppiä ja Suomi saa EU-parlamenttiin yhden edustajan lisää.
Turvallisuuspolitiikka nousee EU-vaalien jälkeen kärkiteemaksi EU:ssa. Suomen entinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ryhtyy Euroopan unionin selvitysmieheksi, ja esittelee syksyllä 2024 raporttinsa EU:n kriisinkestävyydestä.
Ursula von der Leyenin toinen komissio aloittaa työnsä 1.12.2024. Suomen komissaariksi valitaan europarlamentaarikko Henna Virkkunen. Ilmastoasiat saavat uuden komission ohjelmassa vähemmän tilaa, ja priorisointikohteiksi nousevat kilpailukyky, puhdas energia ja sääntöjen purku.
2025- FinUnions jatkaa toimintaansa suomalaisten palkansaajien etujen ajajana ja sosiaalisen Euroopan puolustajana Brysselissä.
Euroopan tulevaisuus on jälleen kerran vaakalaudalla. Uusi taloudellinen tilanne ja muutos suurvaltapolitiikassa tuovat uudenlaisia haasteita unionille. Palkansaajat eivät saa joutua maksumiehiksi. Yhtenäinen ja vahva Eurooppa on Suomen etu.
Suomen tie Eurooppaan
Blogi
Palkansaajien etua valvotaan Euroopassa
Uutiset
Suomen palkansaajien Eurooppa-integraatio alkoi jo aiemmin
Blogi
30 vuotta – niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina
Blogi
Sanonta ”Yksin pääset nopeasti, yhdessä pidemmälle” pätee Geneve-koulussa
Uutiset
Suomi ajaa hyvinvointitaloutta EU:n asialistalle
Uutiset
EU-puheenjohtaja Romania haluaa keskustelua EU:n sosiaalisesta ulottuvuudesta
Uutiset