Keitä olemme

FinUnions on suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n EU-edustusto Brysselissä.

Tehtävämme on vaikuttaa EU-toimielinten lainsäädäntötyöhön palkansaajille tärkeissä asioissa. Edustamme 1,4 miljoonaa ammattiliittojen jäsentä Suomessa.

Teemme yhteistyötä eurooppalaisen ammattiyhdistysliikkeen keskusjärjestön ETUC:n kanssa. (European Trade Union Confederation, suom. Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY).

SAK ja STTK ovat ETUC:n jäseniä ja osallistuvat sen kannanmuodostukseen. ETUC on osapuoli Euroopan unionin tason sosiaalidialogissa.

Edunvalvontaa toteutamme myös yhdessä Brysselissä toimivien pohjoismaisten ja muiden kansallisten ay-toimistojen kanssa. Toimimme yhteistyössä muun muassa Suomen pysyvän EU-edustuston, elinkeinoelämän edustajien ja muiden Brysselissä edustautuneiden tahojen kanssa.

FinUnionsin johto

FinUnionsia johtaa 10. tammikuuta 2022 alkaen Susanna Salovaara.

FinUnions on rekisteröity yhdistys FinUnions ry, jonka työtä ohjaa hallitus. Siihen kuuluvat puheenjohtajat Jarkko Eloranta (SAK), Antti Palola (STTK) sekä kansainvälisten asioiden päälliköt Pekka Ristelä (SAK) ja Maria Häggman (STTK) mukaan lukien Susanna Salovaara ja Marie Sandberg-Chibani.

FinUnionsin toimisto

FinUnionsin kaksihenkisen edunvalvontatiimin toimisto sijaitsee Brysselin kansainvälisessä ay-talossa lähellä Rogier-metroasemaa. Samassa rakennuksessa toimivat Euroopan ay-keskusjärjestön ETUC, ay-tutkimuslaitos ETUI ja ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUC. Talossa on myös Eurocadresin toimisto ja monia kansallisia järjestöjä.

Euroopan komission vähimmäispalkkaesitys edistäisi alakohtaista työehtosopimista

FinUnionsin jäsenjärjestöt SAK ja STTK pitävät komission vähimmäispalkkaesitystä (COM/2020/682 final) myönteisenä aloitteena ja tukevat sen tavoitteita. Esityksellään komissio haluaa vahvistaa työmarkkinaosapuolten roolia ja työehtosopimista EU-maissa. Siten se haluaa tarttua Euroopan laajuiseen ongelmaan palkkojen riittävyydessä ja kehittymisessä sekä pyrkiä korjaamaan näihin liittyvää kilpailun vääristymää sisämarkkinoilla.

SAK ja STTK pitävät tärkeänä, että direktiiviesitys rakentuu vahvasti työehtosopimisen edistämiselle. On hyvä, että esityksen keskeinen elementti on Suomen järjestelmää vastaavan mallin eli alakohtaisiin työehtosopimuksiin perustuvan järjestelmän edistäminen jäsenmaissa.

Direktiivillä on tuettava vähimmäispalkkojen nostamista erityisesti matalan palkkatason EU-maissa, ja tähän paras keino ovat työehtosopimusneuvottelut. Tilastot osoittavat, että palkkataso on sekä keskimäärin että pienipalkkaisten näkökulmasta paras niissä maissa, joissa palkoista sovitaan laajasti alakohtaisissa työehtosopimuksissa.

Komission esityksen mukainen vähimmäispalkkadirektiivi ei olisi Suomen työehtoneuvottelujärjestelmälle uhka. Esityksessä ei edellytetä, että EU-maissa otetaan käyttöön lakisääteinen vähimmäispalkka, eikä siihen sisälly toimenpiteitä, jotka vaikuttavat suoraan palkkatasoon. Palkanmääritys voi jatkossakin perustua täysin työehtosopimuksiin, eikä esityksessä puututa työmarkkinaosapuolten kompetenssiin sopia työehdoista sopimuksilla. Esityksessä noudatetaan EU:n toimivallan rajoja.

Välittömästi Suomeen kohdistuvia vaikutuksia olisi direktiivin jäsenmaille asettamalla velvoitteella raportoida palkoista ja työehtosopimusten kattavuudesta. Raportointivelvoite osana direktiivin toimeenpanon seurantaa on perusteltu.

Vähimmäispalkan alaraja, joka olisi sidottu kunkin maan keskiarvo- ja mediaanipalkkoihin, ei sisälly esitykseen. Vähimmäispalkkojen säällisen tason turvaaminen esimerkiksi tällaisen alarajan avulla lakisääteisen vähimmäispalkan maissa olisi välillisesti myös Suomen edun mukaista.

In English

Lisätiedot:

• Susanna Salovaara, FinUnionsin johtaja, +32 488 47 95 08, susanna.salovaara@finunions.org
• Pekka Ristelä, kansainvälisten asioiden päällikkö, SAK, +358 40 5468781, pekka.ristela@sak.fi
• Maria Häggman, kansainvälisten asioiden päällikkö, STTK, +358 40 148 9091, maria.haggman@sttk.fi